Ville Matvejeff avasi keskustelun Suomen oopperatarjonnan tilanteesta kolumnissaan Turun Sanomissa. Matvejeff esittää maakuntaoopperoille lisärahoitusta valtion budjettiin ja tuo esille idean muualta Euroopasta tutuksi tulleesta kiertävästä oopperaorganisaatiosta, joka mahdollistaisi laadukkaat ympärivuotiset oopperaesitykset myös Helsingin ulkopuolella ainakin suurimmissa kaupungeissa. Matvejeffin esitystä tukee se ilmeinen fakta, että ooppera- ja musiikkiteatteriesitykset esitetään maakunnissa loppuunmyydyille saleille. Kysyntää siis on – enemmän kuin tarjontaa.
Matvejeffin idea on erittäin kehityskelpoinen. Maakunnissa toteutettavien oopperaproduktioiden ongelmana kun on projektimaisuus. Jokaista produktiota varten yhteen kokoontuu useampia toimijoita, esim. paikallinen teatteri, kaupunginorkesteri ja musiikkijuhlat. Hallinto on pirstaloitunutta ja toiminnasta puuttuu rutiini. Rahapurot ovat hyvin pieniä, tulevat monesta lähteestä ja budjettien pienuuden vuoksi on tehtävä kompromisseja. Lisäksi tuotantoja on vain n. 2 vuoden välein.
Maakuntien oopperaproduktiot ovat näistä ilmeisistä ongelmista huolimatta olleet kuitenkin äärimmäisen onnistuneita, ja ne on esitetty lähes loppuunmyydyille saleille. Yhteistyökuviot ovat toimineet, ja pienemmilläkin rahasummilla on tuotettu hienoja teoksia – valitettavan usein vain taiteilijoiden selkänahasta. Potentiaali entistä parempaan ja tehokkaampaan tuotantoon on olemassa. Yhden hallinnon alla toimiva “kiertueooppera” tai “maakuntaooppera” olisi tehokkaampi ja lisäksi turvaisi oopperan rahoituksen tilannetta Suomessa. Maakuntaooppera voitaisiin lisätä opetus- ja kulttuuriministeriön alaan kuuluvien toimielinten listaan, mikä turvaisi sen asemaa ja rahoitusta.
Ongelmallista oopperaesitysten kiertämisessä käytännön tasolla on lähinnä tilojen erilaisuus Suomen eri kaupungeissa. Joillekin oopperoista, esim. Mozartin teoksille, jotka voi toteuttaa pienemmällä orkesterilla ja kuorolla, idea on erittäin toimiva, mutta massiivisempaa orkesteria ja kuoroa edellyttävät teokset ovat jo haasteellisempaa toteuttaa erilaisissa tiloissa. Tämän ongelman voisi ratkaista kompromisseilla ohjauksessa tai sillä, että jokaisen tuotannon ei tarvitsisi kiertää.
Massiivista maakuntaoopperaa pidetään muusikoiden kentällä uhkana pienemmille tuotannoille, kuten kamarioopperoille. Kyse on kuitenkin niin erilaisista tuotannoista sekä taloudellisessa, että taiteellisessa mielessä, että on vaikea nähdä näitä toisiaan poissulkevina, maakuntaooppera kun ei astu kamarioopperan kentälle.
Kysymys maakuntaoopperoiden tilanteesta ei ole ainoastaan kulttuuripoliittinen kysymys. Se on myös koulutus- ja työvoimapoliittinen. Koulutamme Suomessa jatkuvasti laulajia työttömiksi. Panostus maakuntaoopperaan toisi työpaikkoja laulajillemme, erityisesti jos maakuntaoopperalta toivottaisiin suomalaisten palkkaamista. Kuten Lappeenrannan laulukilpailun aikaan Airi Tokola totesi, on väärin, että verorahoilla koulutetaan laulajia joille ei tarjota työmahdollisuuksia.
Maakuntaooppera toisi Suomessa kysytyn ja suositun oopperan aidosti kaikkien saataville ympäri vuoden laadukkaissa produktioissa. Ooppera kuuluu kaikille, ei vain meille täällä Helsingin lähettyvillä.
Anna Sirkiä
Varsinais-Suomen Keskustanuorten puheenjohtaja
Varsinais-Suomen Keskustan varapuheenjohtaja
Ammattimuusikko
Anna Sirkiä 