Tänään on kohistu IPCC:n, eli hallitustenvälisen ilmastopaneelin julkaisemasta ilmastoraportista, joka on koonnut yhteen valtavan määrän tietoa liittyen ilmaston lämpenemiseen. Raportissa selvitetään, mitä Pariisin ilmastosopimuksessa asetettu tavoite ilmaston lämpenemisen pitämisestä 1,5 asteessa käytännössä tarkoittaa.
Raportti osoittaa, että peli ei ole vielä menetetty. Tähän mennessä tuotetut päästöt eivät vielä nosta keskilämpötilaa yli 1,5 asteen lämpenemisen jos päästöjä aletaan nyt leikata rajusti. Valitettavasti tämänhetkisillä jo luvatuilla päästövähennyksillä ilmasto lämpenisi yli kolme astetta.
Puhutaan muutamasta asteesta, puolikkaista asteista ja se kuulostaa vähäiseltä. Sitä se ei kuitenkaan ole. Ilmaston lämpenemisen myötä kokonaisia ekosysteemejä tuhoutuu, meren pinta nousee, satoja miljoonia ihmisiä altistuu köyhyydelle, puhtaan veden ja ruuan saatavuus heikkenee. Tuhoamme maapalloamme, eikä niitä ole kuin yksi.
Ilmastopaneelin raporttia lukiessa olo on kylmäävä, erityisesti kun tuoreessa muistissa on Yhdysvaltojen irtisanoutuminen Pariisin ilmastosopimuksesta. Presidentti Trump perusteli päätöstään Amerikan ja sen kansalaisten suojelemisella. Ainoa mitä hän tällä suojelee, on mukavuudenhalu.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteen saavuttaminen vaatii paljon erityisesti meiltä kehittyneissä ja vauraammissa länsimaissa eläviltä. Se vaatii ajattelutavan ja elämäntavan muutosta meidän kaikkien arjessa. Se vaatii poliittista tahtoa ja suuria päätöksiä valtioilta ja kunnilta esim. energiantuotannon, ruuantuotannon ja liikenteen sektoreilla. Muutos ei monenkaan mielestä ole mukavaa, mutta se on välttämätöntä. Ilmastoraportin sivuuttaminen ja sopimuksesta irtisanoutuminen ei suojele ketään. Päin vastoin.
Hyviä ratkaisuja päästöjen hillitsemiseen ja erityisesti hiilinielujen lisäämiseen on jo löydetty ja tutkijat kehittävät lisää koko ajan. Monia näistä pidetään meillä pohjoisessa itsestäänselvyyksinä. Sitä ne eivät kuitenkaan ole.
Maataloutta voidaan harjoittaa hiiltä sitovammin, se on hyödyksi myös maaperälle parantaen sen viljavuutta. Myös metsiä hoitamalla optimoidaan niiden kyky sitoa hiiltä. Metsiä harventamalla annamme puiden kasvaa vahvoiksi ja hiili voidaan sitoa esimerkiksi rakennuksiin sadoiksi vuosiksi. Suomen tulisikin lisätä puurakentamistaan nopeasti. Hiiltä sitovasta maataloudesta, metsätaloudesta ja puurakentamisesta saadaan yksi Suomen vientituotteista ja lisäarvosta Euroopan unionille ja maailmalle.
Euroopan investointipankkikin on jo herännyt hiilinielujen suhteen. Se myönsi miljoonarahoituksen suo- ja metsäluonnon ennallistamiseen Suomessa. Pilottikohteet ovat Pohjois-Karjalassa ja ohjelmaa johtaa osuuskunta Lumimuutos. Arktisella alueella Inarin Sevettijärvellä aloitetaan metsäluonnon ennallistaminen. Ojitettujen soiden ja huonosti tuottavien metsien ennallistaminen torjuu ilmastonmuutosta.
Yhdysvallat on kääntänyt maailmalle ja tuleville sukupolville selkänsä. Nyt meidän eurooppalaisten on otettava johtajuus ja vaadittava etunenässä toimia päästöjen vähentämiseksi täällä ja maailmalla. Taistelu ilmastonmuutosta vastaan ei ole vielä hävitty, mutta ilman muutosta me emme sitä voita. Suunnittelu ei riitä, nyt tarvitaan toimintaa.
Anna Sirkiä