Ruoantuotanto ja sen tulevaisuus on Suomelle kohtalonkysymys. Kyse ei ole vain siitä, että kotimaassamme voimme vaikuttaa tuotannon eettisyyteen ja ruuan puhtauteen.
Ruoka on myös suuri työllistäjä. Kotona kauppakassia tyhjentäessään ei aina tule ajatelleeksi, että matkalla pellolta pöytään ruokamme työllistää muitakin kuin kaupan kassan tai viljelijän. Luonnonvarakeskuksen selvityksen mukaan ruoka-ala, eli maatalous, elintarviketeollisuus, elintarvikkeiden tukku- ja vähittäiskauppa sekä ravitsemispalvelut työllistävät lähes 340 000 henkeä, mikä on 13 prosenttia kaikista työllisistä.
Kansantalouden ja valtion verotulojen kannalta ruoka on myös olennainen. Ruoka-ala tuottaa arvonlisäystä kansantaloudellemme runsaalla 15 miljardilla eurolla. Tämä on lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Alalta kertyy lisäksi veroja ja muita veroluonteisia maksuja yli yhdeksän miljardia euroa.
Kotimainen ruoka on mitä suuremmissa määrin turvallisuuskysymys. Omavaraisuus on erityisesti Suomelle tärkeää, sillä maamme on geopoliittisesti saari. Pellervon taloustutkimuksen mukaan Suomen viennistä 90 prosenttia ja tuonnista 80 prosenttia kulkee Itämeren ylitse. Mahdollisen konfliktin sattuessa Itämerellä olisimme omillamme, olimme sitten konfliktin osapuolena tai emme.
Tänä syksynä ihmisiä on puhuttanut myös iso globaali ongelma ilmastonmuutos. Julkisessa keskustelussa maataloudesta, eritoten eläintuotannosta, on tehty syyllinen tähän. Maatalouden vaikutusta ei tietenkään tule sivuuttaa, mutta todellisuudessa tuottajat ovat tehneet jo pitkään töitä ympäristövaikutusten vähentämiseksi ja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.
Pohjanmaalla on käynnissä Suomen suurin biokaasun liikennekäyttöön tarkoitettu hanke, jossa pääasiallisena raaka-aineena on lanta. Valio on ilmoittanut tähtäävänsä hiilineutraaliin maitoketjuun peltojen hiilensidontaa parantamalla. Savimailla pyritään estämään vesistöjen rehevöitymistä rakennekalkin, kipsin ja kuitulietteen avulla. Esimerkiksi Loimaalla on toteutettu jo pitkään suorakylvön kokeiluhanketta ja saatu myönteisiä tuloksia. Carbon action –hankkeessa sata tilaa työskentelee löytääkseen tapoja vauhdittaa hiilen varastoitumista ilmakehästä peltomaahan.
Tästä kaikesta huolimatta maatalouden kannattavuus on heikkoa. Venäjän vastapakotteista lähtien tuottajahinnat ovat olleet laskussa ja vaikka talouden tila on muuten kohentunut, maatalouden kannattavuus ei ole parantunut. Säät ovat lisänneet ongelmia.
Kannattavuuskehitys ei voi jatkua tällaisena. Meillä ei ole varaa menettää ruoantuotantoamme Suomessa eikä erityisesti elintarvikemaakunnassa Varsinais-Suomessa.
Reijo Karhisen työryhmä selvittää ratkaisuja kannattavuuden parantamiseen. Odotukset helmikuun alussa julkaistaviin tuloksiin ovat kovat. Vuonna 2019 on otettava käyttöön kaikki keinot kannattavuustilanteen korjaamiseksi. Kyse on paljolti markkinoista ja ruokasektorin pitää kantaa vastuuta koko ketjusta.
Ensi vuonna ratkaistaan myös EU:n rahoituskehys ja yhteisen maatalouspolitiikan suuntaviivat. Komissio on esittänyt tukiin merkittäviä leikkauksia, mikä on täysin kestämätöntä tässä kannattavuustilanteessa. Leikkaukset on estettävä ja varmistettava, että yhteinen maatalouspolitiikka huomioi pohjoisen sijaintimme tuomat haasteet. Yhteisessä maatalouspolitiikassa tulee painottaa ilmastokysymyksiä, mutta ei viljelijöiden kustannuksella, vaan kannustimien avulla. Koko Suomi olisi myös saatava samojen sääntöjen piiriin, sillä raja eteläisen ja pohjoisen tukialueen välillä on keinotekoinen. Riskienhallintaan olisi myös löydettävä järjestelmä sekä kansallisesti, että EU:n tasolla.
Suomalainen ruoka työllistää, luo turvaa omavaraisuudella, parantaa kansantalouden tilaa ja alkutuotannossa työskennellään aktiivisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Nyt tarvitaan koko ruokasektorin yhteistä ponnistusta markkinoiden toimivuuden hyväksi, lisää vientiä ja kuluttajien valintoja kaupan hyllyllä. Ruoka on Suomelle kohtalonkysymys ja se on mahdollista ratkaista. Yhdessä.
Eurovaaliehdokas Anna Sirkiä
Kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä
Anna Sirkiä 
Kiitos sunnuntaina Etelä-Saimaa ssa olleessa kirjoituksesta.Joku on vielä huolissaan viljelijöiden tilanteesta,on valmis puolustamaan meitä.Oikein mieltä lämmittää.Itse olen sianlihan tuottaja Lappeenrannasta
TykkääTykkää