Keskiviikkona 13.3. osallistuin MTK:n järjestämään metsäaiheiseen paneeliin. Paneelia veti MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ja kanssani keskustelivat Mikkel Näkkäläjärvi (sdp) ja Iiris Suomela (vihr). Muutama pointti aiheeseen liittyen:
🌲METSO-ohjelmaa tulee jatkaa ja laajentaa koskemaan myös muita luontotyyppejä.
Helmikuussa valmistuneen väliarvion mukaan METSO-ohjelmalla suojellut kohteet ovat luontoarvoiltaan laadukkaita ja täydentävät hyvin luonnonsuojelualueverkostoamme. Vapaaehtoista suojelua on pidetty ongelmallisena suojelun kohdentamisen näkökulmasta, mutta paikkatietoon perustuvat analyysit osoittavat, että METSO-ohjelman suojelukeinoilla on saavutettu ekologisesti varsin laadukas ja toisiinsa nähden hyvin sijoittuvien alueiden verkosto. Kun katsotaan punaista kirjaa nähdään, että erityisesti tunturit, vesistöt kivikot ja kalliot ovat luontotyyppeinä vaarassa, mikä tukee ajatusta METSO:n laajentamisesta.
🌲Hiilinielujen vahvistamiseen käänteistä päästökauppaa, eli kannustinjärjestelmä niin maa- kuin metsätaloudessakin.
Voimme sitoa hiiltä sekä metsiin, että maaperään. Suomessa tutkitaan tällä hetkellä maaperän hiilensidontaa ja parhaita viljelykasveja sen parantamiseksi. Ei ole kuitenkaan oikeudenmukaista asettaa viljelijöille ja metsänomistajille velvoitetta toteuttaa hiiliviljelyä omalla kustannuksellaan. Kyse on yhteisestä tavoitteesta ilmaston hyväksi. Euroopan unioni uudistaa parhaillaan yhteistä maatalouspolitiikkaansa CAP2027 kautta. Hiilen sidonta tulee huomioida tässä uudistuksessa ja torjua tukileikkaukset.
🌲Luonnonhoidon toimenpiteet pitää ottaa osaksi metsätalouden kannustinjärjestelmää ja metsänomistajien neuvontaa pitää lisätä.
Moni metsänomistaja on valmis toteuttamaan luonnonhoidon toimenpiteitä talousmetsissä vapaaehtoisesti (esim. riistatiheikköjen, lahopuiden, suojakaistojen jättö). Monesti ongelma on informaation puutteessa tai kulussa. Luonnonhoidosta, siis talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisesta on tehtävä myös kannustavaa.
🌲Metsien hakkuita ja puun käyttöä voidaan lisätä.
Puu on uusiutuvaa ja sillä voidaan korvata ympäristölle haitallisia materiaaleja, kuten muovia ja betonia. Keskustelu pelkistä hakkuumääristä liittyen hiilinieluihin tai metsätalouteen yleensä, ei ole järkevää. Olennaista on mihin puu ja sivutuotteet käytetään, miten metsiä hoidetaan, miten niitä uudistetaan ja jatketaanko metsittämistä.
Siispä:
🌳Lisätään puurakentamista. Rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttavat noin 40 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä ja rakentamiseen käytetään jopa puolet maailman raaka-aineista. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa kerrostaloista rakennetaan karkeasti 2% puusta, loput betonista. Kun rakennetaan puusta, hiili sidotaan hiilivarastoksi seiniin, eikä se vapauta hiiltä kuten metsässä lahoava tai palava puu.
🌳Hyödynnetään myös metsätalouden sivutuotteet biotaloudessa.
🌳Tehostetaan metsänhoitoa talousmetsissä, hoitamattomat ja harventamattomat taimikot kuntoon.
Kun metsien kasvua tehostetaan, myös hiilinielut kasvavat nopeammin.
🌳Lisätään metsittämistä ja soiden ennallistamista erityisesti alueilla jotka sopivat kehnosti viljelyyn.
🌳Viedään suomalaista metsäosaamista myös muualle, erityisesti erämaaksi muuttaville alueille esimerkiksi Afrikassa.
Meidän on tehtävä ratkaisuja tänään käytössä olevien materiaalien ja tuotantotapojen pohjalta. Emme voi jäädä odottamaan tulevaisuuden ihmeitä. Siksi METSO, siksi puurakentaminen, siksi suomalainen metsätalous.
Anna Sirkiä
Eurovaaliehdokas
Suomen keskusta
Tiedote METSO:n väliarvioinnista:
Lisätietoa puurakentamisesta:
https://www.puuinfo.fi/puutieto/puurakentaminen/puurakentamisen-asema-ja-mahdollisuudet-suomessa
Anna Sirkiä 