Tuleva vaalikevät on suomalaiselle ruualle ja viljelijälle ensiarvoisen tärkeä. Eduskunta on merkittävä vallankäyttäjä, mutta Euroopan areenoilla tehdään erityisesti viljelijöitä koskevia suuria linjanvetoja.
Vuodenvaihteessa kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen kertoi tavoittelevansa EU:n maatalous- ja aluetukiin yli kymmenen prosenttia leikkauksia. Rahat pitäisi ilmeisesti kaivaa viljelijöiden taskuista europarlamentin lemmikkiprojekteihin.
EU:ssa työstetään parhaillaan rahoituskehystä seuraavaksi seitsenvuotiskaudeksi, ja paineet pienentää maatalouden osuutta ovat muuallakin kuin Virkkusen puheissa. Kun tähän lisätään brexitin vaikutus, on sanomattakin selvää, että tilanne on vakava.
Kaiken kukkuraksi käynnissä on yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, jossa on asioita kesken ja päättäjät vaihdossa kevään vaaleissa.
Säät ja markkinavoimat ovat tarjonneet tylyä kyytiä suomalaiselle viljelijälle viime vuosina. Vaikka joillain tiloilla menee kohtuullisesti, moni miettii kotitilansa jatkoa raskain mielin.
Talouskasvu ei ole tuonut toivottua lisää tuottajien tilipusseihin, ja siksi puheet tukileikkauksista ovat vastuuttomia.
Tärkeää on tukitasojen pysyvyys sekä se, ettei byrokratiaa ja verotaakkaa kasvateta. Hyvääkin tarkoittavat maksut voivat olla viimeinen pisara viljelijäperheen vaikeassa tilanteessa.
Brysselissä ja Helsingissä pieneltä tuntuvat lisämaksut kasautuvat helposti kohtuuttomaksi laskupinoksi. Siksi erityisesti cap-uudistuksen ympäristövaatimukset pitäisi toteuttaa kannustinjärjestelmän kautta ja mahdollisimman pienellä byrokratialla.
Meidän maatalouden puolustajien on korkea aika siirtyä puolustuksesta hyökkäysasentoon. Tähtäimet on asetettava esimerkiksi kaupan härskiin toimintaan.
Tarvitsemme kaupan kuriin laittamiseen samanlaista tinkimättömyyttä ja periksiantamattomuutta, kuin mitä nyt kohdistetaan viljelijöihin erilaisissa tarkastuksissa ja raporteissa. Markkinat eivät nyt toimi kestävästi tai reilusti. Leivästä on jäätävä viljelijän käteen muutakin kuin reikä.
Jokaisen päättäjän ja äänestäjänkin pitää muistaa, että jos ei ole suomalaista viljelijää, ei ole suomalaista ruokaakaan.
Anna Sirkiä
Eurovaaliehdokas
Suomen keskusta
Anna Sirkiä 