Uutissuomalaisen vaalikonevastausten mukaan 95% vihreistä ehdokkaista ja 78% vasemmistoliiton ehdokkaista haluaisi vähentää metsien hakkuita. Olen täysin eri mieltä.
Metsiä ei hakata huvin vuoksi, vaan raaka-aineeksi. Jos haluamme tehdä ilmastonmuutokselle jotakin, meidän on vähennettävä öljyn, kivihiilen, betonin ja muovin käyttöä ja korvattava ne uusiutuvilla raaka-aineilla. Puun käyttö ei ole osa ongelmaa, vaan osa ratkaisua. Kehittämällä hakkuumenetelmiä, panostamalla metsäluonnon monimuotoisuuteen erilaisilla varotoimenpiteillä, ennallistamalla heikosti tuottavia soita ja metsittämällä saamme parhaat tulokset aikaan.
Hakkuiden sijaan pitäisi käydä ennemmin keskustelua esimerkiksi metsittämisestä ja siitä, kuinka voimme viedä suomalaista metsäalan ja puualan osaamista myös muualle, eritoten Eurooppaan.
Euroopan unioni haluaa lisätä vaikutusvaltaansa myös metsäsektorille, mikä nähtiin esimerkiksi metsien ja maankäytön päästöjä ja nieluja koskevassa LULUCF-asetuksessa. Unionilla on jo nyt yhteinen metsästrategia, joka on toistaiseksi Suomen kannalta kohtuullinen. Kun strategiaa uudistetaan ja metsäalaan vaikuttavia politiikkatoimia tehdään, Suomen on oltava hereillä, sillä metsäosaaminen on EU:ssa valitettavan heikkoa. Meidän on tehtävä yhteistyötä muiden metsäisten maiden kanssa tähän liittyen ja pidettävä unionin yhteinen metsäpolitiikka mahdollisimman löyhänä ja kansallisissa käsissä.
Meidän suomalaisten kannattaa hyödyntää metsäosaamistamme myös viemällä sitä niin Eurooppaan kuin Afrikkaan, jotta hiilinieluja saadaan metsittämällä myös sinne, mistä ne on aikanaan hävitetty.
Hakkuukeskustelun sijaan meidän tulisi kotimaassa pohtia, kuinka saamme puurakentamista lisättyä. Rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttavat noin 40 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä. Kansainvälisen vertailun mukaan rakentamisen ilmastopäästöt voidaan jopa puolittaa puurakentamisen avulla.
Rakentamiseen käytetään jopa puolet maailman raaka-aineista, joten sillä, mistä raaka-aineesta ja miten rakennamme, on valtava merkitys. Puu on paitsi lähellä tuotettu, suomalaista työllisyyttä lisäävä ja uusiutuva materiaali, se toimii myös hiilivarastona erityisesti kun se käytetään rakennuksiin. Puurakennuksen seinässä oleva puu pitää hiilen varastoituna, toisin kuin metsässä vanhuuttaan lahoava puu.
Meillä on Suomessa jo jonkinverran osaamista myös kaupunkien puurakentamiseen liittyen ja volyymia voidaan lisätä jos tahtoa on. Eritoten julkisessa rakentamisessa hankintalaki mahdollistaa jo nykyisellään puurakentamisen vaihtoehdon.
Olen viikonlopun kiertänyt Kainuuta ja kävin mm. Suomen suurimman puukerrostaloelementtien valmistajan, Elementti Sampon, tehtaalla Kuhmon Kantolan teollisuusalueella. Alue on loistava esimerkki siitä, miten voidaan tuottaa uusiutuvista raaka-aineista, mahdollisimman lyhyillä kuljetusmatkoilla rakennuksia, jotka ovat hiilijalanjäljeltään noin puolet vastaavista betonirakennuksista. Samalla teollisuusalueella toimii saha, ikkunatehdas, CLT-levyjä tuottava tehdas ja asuntoelementtejä tekevä Elementti Sampo. Asunnot kootaan valmiiksi asti Kuhmon tehtaalla, kuljetetaan rakennuspaikalle ja pinotaan nosturilla päällekkäin valmiiksi kerrostaloksi. Tämä on erinomainen ratkaisu erityisesti kaupungeissa, sillä elementtirakentaminen lyhentää rakennustyömaa-aikaa haastavassa kaupunkiympäristössä.
Meidän on tehtävä ratkaisuja tänään käytössä olevien materiaalien ja tuotantotapojen pohjalta. Emme voi jäädä odottamaan tulevaisuuden ihmeitä. Siksi puu on paras mahdollinen materiaali Suomessa ja sen käyttöä tulee ennemmin lisätä kuin vähentää.
Anna Sirkiä
Eurovaaliehdokas
Suomen keskusta
Anna Sirkiä 