Puhe Mikkelinpäivänä

Rakkaat aatesisareni ja -veljeni,

Lämmin kiitos kutsusta tulla viettämään kirkkopyhää tänne Lempäälään ja oikein ihanaa Mikkelinpäivää kaikille.

Mikkelinpäivä on enkelien ja lasten juhlapyhä. Lasten juhlapyhä se on siksi, että päivän evankeliumi asettaa lapsen uskon esikuvaksi. Teksti kertoo, että lasten enkelit saavat taivaissa joka hetki katsella taivaallisen Isän kasvoja. Jeesus puhuu siitä, kuinka lasten kaltaisten on Jumalan valtakunta.

Tänä lasten juhlapyhänä jäin itse pohtimaan lasten merkitystä meille ja elämällemme laajemminkin.

Lapset ansaitsevat mielestäni oman juhlapyhänsä muutenkin kuin uskon esikuvana. Lapset nimittäin saavat meidät aikuiset tekemään töitä entistä paremman tulevaisuuden eteen. Ajattelemaan ylisukupolvisesti. Jotta jättäisimme maamme paremmassa kunnossa seuraavalle polvelle.

Ylisukupolvisuus on meille keskustalaisille äärimmäisen tärkeä arvo. Se on yksi tärkeimmistä. Siksi me olemme ensimmäisinä Suomessa alkaneet puhua ympäristönsuojelusta. Siksi jatkuvasti kehitämme ruoantuotantoamme. Siksi panostamme kestävään metsienkäyttöön ja uusiutuvaan energiaan.

Ylisukupolvisuuden lisäksi tärkeä arvo on yhdenvertaisuus. Tämänkin keskiössä on lapsi. Ajattelemme, että sukupuoli, syntymäpaikkakunta tai perhetausta ei saa olla este lapsen tulevaisuudelle. Kaikilla on oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet edetä elämässään. Huono-osaisuus ei saa kasautua.

Hyvät ystävät,

Ylisukupolvisuus ja yhdenvertaisuus olivat keskiössä tuoreen puheenjohtajamme Katri Kulmunin ensimmäisessä linjapuheessa kaksi viikkoa sitten. Hän puhui paljon lapsiperheköyhyyden poistamisesta, alueellisen yhdenvertaisuuden turvaamisesta ja ilmastonmuutoksen torjunnasta. Tutuista keskustalaisista arvoista ja aatteesta.

Moni kummmaksui linjapuhetta jälkikäteen. Penättiin konkretiaa tai uusia avauksia.

Miksi? Odotettiinko yli satavuotiaan kansanliikkeen muuttuneen yhdessä yössä puheenjohtajan myötä? Odotettiinko, että yksi ihminen muuttaa koko liikkeen ja Suomen suunnan?

Rakkaat keskustalaiset,

puolueemme on kansanliike. Sitä ei yksi mies tai nainen kaada, eikä nosta. Teemme sen yhdessä.

Puolueemme nojaa arvoihin ja aatteeseen. Ihmisyys, yhdenvertaisuus, yhteisöllisyys ja ylisukupolvisuus eivät katso aikaa, vaan ovat aina ajankohtaisia. Tänään ehkä ajankohtaisempia kuin koskaan.

Puheenjohtajamme Katri puhui paljon toivon ja luottamuksen luomisesta. Juuri tämä on keskustan vahvuus. Juuri tämä erottaa meidät muista puolueista tässä aika-ajoin kaoottiseltakin tuntuvassa ajassa.

Kärjistäminen, uhkakuvien luominen ja pelottelu ovat tämän hetken politiikanteon käyttövoimia. Pidän tätä erittäin huolestuttavana.

On puolueita, jotka pelottelevat ilmastonmuutoksella ja maapallon tuhoutumisella. Lapsemme potevat ilmastoahdistusta ja kokevat tulevaisuuden näköalattomana.

Toisaalta on puolueita, jotka maalaavat uhkakuvia maahanmuutolla ja kansainvaelluksilla. Rakennetaan raja-aitoja “meidän” ja “niiden” välille, luodaan vastakkainasettelua.

Pelko. Se on lamauttava tunne. Lamaantumisella emme saa muutoksia aikaan tai ratkaise ongelmia. Siksi nyt, enemmän kuin koskaan, tarvitaan keskustalaista ratkaisukeskeistä, toivoa ja tulevaisuususkoa luovaa politiikkaa.

Hyvät kuulijat,

Ilmastonmuutoksen suuren ja ylivoimaiselta tuntuvan haasteen edessä ei auta jäädä tuleen makaamaan. Muutoksia on tehtävä kaikilla tasoilla energiantuotannosta ja rakennusmateriaaleista liikkumiseen ja ruoantuotantoon.

Uusiutuva energia, puurakentaminen, kestävä metsien hoito, biopolttoaineet, ruuantuotannon kehittäminen. Nämä ovat kaikki keskustalaisten leipälajeja.

Nämä ovat niitä syitä miksi aikanaan kaupunkilaisena nuorena naisena valitsin puolueekseni keskustan. Tekojen, ei vain sanojen vuoksi.

Keskustalaiset ovat suurtenkin haasteiden edessä osanneet luoda uskoa tulevaisuuteen ja tehneet työtä muutoksen eteen.

Maahanmuuton haasteiden edessä on syytä pitää pää kylmänä, mutta sydän lämpimänä. Hädänalaisia, turvapaikanhakijoita ja pakolaisia on autettava. Perheet tulee pitää yhdessä. Vainolta ja väkivallalta tulee säästää mahdollisimman moni. Kyse on lähimmäisenrakkaudesta.

Emme kuitenkaan voi pitää rajojamme avoimina ja toimia naivisti. Sääntöjen on oltava selkeitä ja niitä on noudatettava. Jollei ole lupaa maassaoloon, tulee poistua.

Tämä keskustalainen linja ei ehkä ole raflaava tai klikkiotsikoita kuin itsestään luova, mutta se on hyvä ja järkevä. Meidän pitää vain uskaltaa puolustaa sitä ja puhua maahanmuutosta.

Tarvitsemme myös työntekijöitä alhaisen syntyvyyden ja työntekijäpulan aikoina. Työperäinen maahanmuutto onkin oma lukunsa.

Hyvät kuulijat,

Näin Mikkelinpäivänä vietetään myös sadonkorjuun loppua.

Vanhojen sanontojen mukaan Mikkelinpäivä ”tyhjentää pellot ja lukitsee riihet” ja viimeistään Mikkelinä pitää ”nauriiden olla kuopassa ja akkojen tuvassa”.

Tänään onkin syytä kiitollisuudella muistaa kaikkia niitä, joiden ansiosta meillä on mahdollisuus suomalaiseen puhtaaseen ja turvalliseen ruokaan. Se ei ole itsestäänselvyys.

Olen tällä hetkellä erityisen huolissani suomalaisen ruoan tulevaisuudesta, sillä uskomattoman pienellä tiedolla tehdään mullistaviakin päätöksiä.

Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi tällä viikolla tavoitteen liha- ja maitotuotteiden puolittamisesta kaupunkikonsernissa vuoteen 2025 mennessä. Pääasiallisena syynä oli ilmeisesti päästöjen vähentäminen ja etiikka.

On huolestuttavaa, että tällä tavalla tuomitaan yksittäisiä tuotteita ympäristölle haitallisiksi tai epäeettisiksi.

Todellisuudessa tuotteen ekologisuuden ja eettisyyden ratkaisee tuotantotapa ja usein myös tuotantomaa. Suomalaisen ja vaikkapa argentiinalaisen lihan tuotanto eroavat kuin yö ja päivä. Jo Euroopan unionin sisällä on merkittäviä eroja niin lainsäädännössä, kuin tuotantotavoissa.

Suomalainen ruoka ei ole sattumalta kaikkein puhtainta Euroopan elintarviketurvallisuusviraston tutkimuksen mukaan.

Helsingin kaupungin päätöksellä luodaan harhaanjohtavaa kuvaa siitä, että tuotannossa ei olisi eroja ja että sitä ei voitaisi kehittää. Ilmeisesti päätöksessä ei myöskään uhrattu ajatustakaan huoltovarmuudelle ja vaikutuksille ruontuotantoon.

Meidän keskustalaisten on jaksettava pitää yllä keskustelua ruoasta ja sen tulevaisuudesta. Monelle sellaiselle, joka ei tunne yhtään maanviljelijää tai ei ole koskaan käynyt maatilalla on itseasiassa hyvin epäselvää miten ruoantuotanto tapahtuu, miten sitä on kehitetty viime vuosina ja mikä on suomalaisen ruoan ero muualla tuotettuun. Valitettavan moni tekee päätöksensä mielikuvien perusteella, vailla varsinaista tietoa.

Meidän keskustalaisten tulee jaksaa puolustaa edelleen suomalaista ruokaa ja kärsivällisesti kertoa miksi puolustamme sitä.

Syy ei ole siinä, että meillä kaikilla olisi maatila tai traktori. Syy on siinä, että olemme perillä tuotantotavoista, ympäristövaikutuksista, eläinten hyvinvointia koskevista säädöksistä, kasvinsuojeluaineiden käytöstä, antibioottijäämistä ja eroista maiden välillä.

Nyt jos koskaan suomalainen ruoka tarvitsee puolustajansa.

Rakkaat ystävät,

Kuten alussa sanoin, Mikkelinpäivä on lasten juhlapyhä. Siksi toivon, että muistaisimme erityisesti tänään myös sen, että lapsi on lahja.

Uskomattoman kallisarvoinen, elämää mullistava lahja. Harvoin jaksamme muistaa sitä kiireisessä arjessamme, kun kurahousut ovat hukassa, aamupuuro ei maistu ja legot ovat jääneet siivoamatta olohuoneen lattialta.

Lapsi on lahja. Harvoin jaksamme muistaa sitä myöskään poliittisissa puheissamme. Erikoisesti se tuntuu unohtuvan syntyvyyskeskustelussa.

Usein, ehkä vähän vahingossakin, puhutaan lapsen tekemisestä ja unohdetaan, että kysymys ei ole mistään automaatista.

Syntyvyyskeskustelussa tuntuu myös unohtuvan se, että syyt lapsettomuudelle ovat moninaiset.

On paljon pariskuntia, jotka vuosien yrityksistä, toiveista ja rukouksista huolimatta eivät ole saaneet lapsia. Heille asia on erikoisen kipeä ja puhe syntyvyydestä loukkaavaa.

On yksinäisiä ihmisiä, joilla ei ole kumppania, jonka kanssa perustaisi perheen. Tämä on omakin tilanteeni. Yksin on hankala auttaa syntyvyyslukuja, vaikka niin haluaisikin.

On ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta halua lapsia, vaan haluavat keskittyä elämässään muihin asioihin. Tällekin täytyy riittää ymmärrystä ja hyväksyntää.

Muistetaan erityisesti tänään, että lapsi on lahja. Muistetaan myös sanoma lähimmäisenrakkaudesta ja ollaan toisillemme armollisempia. Ymmärretään ja hyväksytään. Ollaan ihminen ihmiselle.

Mitä tulee alhaisen syntyvyyden ratkaisuihin, ajattelen samoin kuin puheenjohtajamme Katri Kulmuni. Kaikki lähtee siitä, että nuoret ihmiset pystyvät luottamaan tulevaisuuteen. Kun tulevaisuudessa siintää toivoa ja elämä tuntuu varmalta, myös perheen perustaminen tuntuu mahdolliselta.

Rakkaat ystävät,

Kaikkien näiden haasteiden edessä ja gallupien alhossakin meidän keskustalaisten on uskottava puolueemme tulevaisuuteen. Meidän on muistettava arvot ja aate johon nojaamme. Meidän on otettava tilamme klikkiotsikoiden ja pelottelupolitiikan keskellä. Me olemme puolue, joka luo tulevaisuususkoa. Me olemme puolue, joka luo toivoa. Puheenjohtajamme ei yksin tätä liikettä nosta tai kaada. Sen teemme me kaikki yhdessä, sillä keskusta on kansanliike.

Muistetaan myös miksi me teemme tämän kaiken? Siksi, että lapsillamme olisi tulevaisuus.

Vielä kerran, ihanaa enkelien ja lasten juhlapyhää teille kaikille.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s