Unelmieni Turku rakennetaan väljästi puusta viheralueisiin, sähköbusseihin ja pyöräilyyn panostaen

Unelmointi. Se ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen, kun puhutaan kaavoituksesta. Juuri kaavoituksen kohdalla unelmointi on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

Kaavoituksen avulla ohjataan rakentamista. Missä ovat viheralueet, missä asunnot, missä tiet. Millaisia taloja mihinkin saa rakentaa, mihin mitäkin maa-aluetta käytetään. Kaavoituksella toteutetaan unelmien kaupunkia.

Parhaillaan Turussakin on meneillään yleiskaava 2029 -prosessi, jossa tällä hetkellä kaavan vaihe on se, että se on joulukuussa palautettu kaupunkiympäristölautakunnasta virkamiesvalmisteluun.

Mielestäni jokaisella on oikeus lähiluontoon, terveeseen kotitaloon ja mahdollisimman stressittömään elinympäristöön. Sujuvat yhteydet päiväkotiin, kouluun, töihin ja harrastuksiin ovat myös tärkeitä, kuin myös palveluiden saavutettavuus. Ekologisuus ja ympäristön puhtaus ovat niin ikään olennaisia.

Väljä ja vehreä kapunki

Suomessa, kuten kaikkialla maailmassa on pitkään vallinnut trendi tiiviin rakentamisen ihanteesta ja illuusio tiiviin kaupungin ekologisuudesta. Aalto-yliopiston tutkimus (Heinonen, Junnila, Ottelin 2015) kuitenkin osoitti, että ekologisuus syntyy muista tekijöistä, kuin tiiviydestä.

Näin korona-aikoina väljyys ja viheralueiden läheisyys ovat nousseet entistä tärkeämmiksi monelle muutoinkin. 

Turkua tulisikin kehittää siten, että lähimetsät, siirtolapuutarhat, puistot ja rannat – kaupunkilaisten henkireiät turvataan ja uudisrakentamisessa mennään vehreys ja väljyys edellä. Esimerkiksi Kupittaan siirtolapuutarha tulisi edelleen pitää siirtolapuutarhakäytössä. Se on ihana vehreä keidas ja henkireikä monelle kaupunkilaiselle, eikä sitä tulisi korvata kerrostaloilla.

Pyörätiet ja toimiva joukkoliikenne

Ekologisessa Turussa pyöräily on helppoa ja sujuvaa. Pyörällä pääsee kulkemaan helposti, myös keskustassa. 

Joukkoliikenne on toimivaa, joustavaa ja ekologista. Oli ilo lukea uusien sähköbussien saapumisesta Turkuun (TS 19.02.2021). Heinä-elokuusta eteenpäin sähköbusseja alkaa kulkea Turun seudun joukkoliikenteessä ainakin seitsemällä linjalla kaupunki- ja seutuliikenteessä. Saamme liikenteeseen yhteensä 42 uutta bussia. 

Fölin alueella kokonaisuutena jopa kolmasosa, yhteensä 70 bussia,  kulkee jo ensi vuonna sähköllä. Tämä tuo yli 6 000 tonnin vähennykset vuotuisiin hiilidioksidipäästöihin.

Turun tulee mielestäni jatkaa bussiliikenteen kehittämistä sähköiseksi ja ruuhkaisimmille linjoille perustaa bussikaistoja. Tämä on merkittävästi joustavampi ja edullisempi tapa muuttaa joukkoliikenteemme ekologisemmaksi, kuin kallis ratikka-hanke.

Ei ratikalle

Haikailen itsekin Turun vanhaa ratikkaa – olihan se hieno ja toi kaupunkiin oman tunnelmansa. Mennyttä ei kuitenkaan saa takaisin ja nyt on keskityttävä mieluummin kaupungin tulevaisuuteen. 

Raitiotien pohjatyöt ovat jo itsessään kalliit, raiteiden reittejä on mahdotonta muuttaa joustavasti, kaluston ylläpito todettiin jo aikanaan kalliiksi ja hanke sekoittaa koko kaupunkiliikenteen vuosiksi. 

Ratikka myös osaltaan linjaa kaupungin kaavoitusta tiettyyn suuntaan. Kallis hanke kannattaa toteuttaa vain niin, että ratikkaa voi käyttää mahdollisimman moni kaupunkilainen. Tämä tarkoittaa mittavaa uudisrakentamista reitin varsille ja esimerkiksi hyvin suurella todennäköisyydellä runosmäen metsän ja monen muun viheralueen hävittämistä. 

Ratikan sijaan joukkoliikenteessä kannattaa keskittyä mieluummin bussien sähköistämiseen ja maakuntaan suuntautuvan lähijunaliikenteen kehittämiseen. Näillä keinoin saadaan sekä ekologisempi joukkoliikenne, että hyöty jakautumaan suuremmalle joukolle ihmisiä.

Puurakentaminen

Ekologisessa rakentamisessa olennaista ovat paitsi rakennusmateriaalit, myös rakennuksen käyttöikä, sähkön- ja vedenkulutus ja lämmitys. Oli ilo lukea hankkeesta, jossa Mangrove rakentaa parhaillaan Hirvensaloon TVT Asunnoille kahden kerrostalon pilottikohdetta: vuokrataloista toinen eli Kirsikka tehdään puusta ja toinen eli Kide betonista. Muuten talot ovat identtiset (TS 18.2.2021). Tämän hankkeen tarkoituksena on mitata rakennusten ekologisuutta pidemmälläkin ajanjaksolla.

Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että betonitalon hiilijalanjälki on noin kymmenesosan puutaloa suurempi ja vielä suurempi ero on hiilikädenjäljessä, joka mittaa rakennuksen positiivisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi rakennuksissa oleva puu sitoo pitkäaikaisesti hiiltä.

Tällä hetkellä puurakentaminen on Suomessa kalliimpaa, kuin betonirakentaminen. Hinnat kuitenkin tasoittuvat, kun kysyntä kasvaa. Ruotsissa hintaeroa ei enää käytännössä ole. 

Valtakunnallisesti suuremmilla kaupungeilla on loistavat mahdollisuudet päästä entistä paremmin mukaan puurakentamisen vahvistuvaan aaltoon. Keskustan ansiosta uudet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset valtion ja kuuden suurimman kaupungin välillä ohjaavat puurakentamista myönteisesti, koska ensimmäistä kertaa näissä sopimuksissa on mukana puurakentamisen edistäminen.

Keskustan tavoitteena on, että jatkossa MAL-sopimuksiin pitää kirjata myös selvät puurakentamisen prosenttitavoitteet yhteiskunnan tukemaan asuntorakentamiseen. Nykyiset julkista uudisrakentamista koskevat puurakentamisen prosenttitavoitteet ovat 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025.

Turun tulee olla etunenässä puurakentamisen lisäämisessä. Puurakentamisen lisääminen on palvelus terveelliselle asumiselle, suomalaiselle työlle sekä ilmastolle. 

Tällainen on minun unelmieni Turku. Turussa on tilaa, luontoa ja kauneutta. Kaupunki on toimiva asukkailleen ja ekologinen ilmastolle. 

Haavekuvani tuskin toteutuu huomenna ja se on pitkäjänteisen työn takana. Se vaatii monta kokousta, neuvottelua ja vääntöä toisinaan kaavan ruutu kerrallaan. Haluan kuitenkin tehdä kaikkeni tämän haaveen eteen. Pää pilvissä, mutta jalat maassa.

Anna Sirkiä

Keskustan kuntavaaliehdokas Turussa

Varsinais-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja

Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Eurooppalaisen Suomen varapuheenjohtaja

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s