Sähköbussit ja pyöräily ovat tärkeä osa ekologista Turkua

Minulla ei ole autoa tai ajokorttia. Yksi syy tähän on se, että kun täytin kahdeksantoista vuotta, minulla ei ollut rahaa hankkia korttia. Ajattelin suosiolla jättää kortin suorittamisen myöhäisempään ajankohtaan.

Miksi näin?
Ensinnäkin siksi, koska olen kaupunkilainen. Ennen kaikkea tietty turkulainen (ja ylpeä siitä). Tiesin, että tulen viettämään tulevat vuodet, mahdollisesti jopa vuosikymmenet, joukkoliikenteen läheisyydessä rakkaassa kotikaupungissani Turussa tai muissa kaupungeissa. Ja rakastan mun keltaista mammatunturia (omistan myös kaksi eri väristä kypärää, vaikka eivät oo mukana kuvassa).

Viimeisen kymmenen vuoden aikana elämä on vienyt ja on tullut tilanteita, joissa korttia olisi tarvittu. Eduskuntaan olisi voinut pendelöidä töihin omalla autolla. Eurovaalikampanjassakin olisi varmaan ollut helpompi kulkea jollain muulla kuin julkisilla.

Kortittomuus on myös vaikuttanut siihen, mistä ostimme puolisoni kanssa yhteisen asunnon. Paikaksi valikoitui Houtskari osittain siitä syystä, että sinne pääsee bussilla.

Koska liikun ympäri Turkua, Varsinais-Suomea ja Suomea julkisilla ja fillarilla, olen oppinut arvostamaan hyviä yhteyksiä ja sujuvia reittejä. Siksi joukkoliikenne ja pyöräily on minulle todella tärkeää.

Ilmasto ja ympäristöystävällisyys ovat toinen, ehkä jopa tärkeämpi syy kulkea pyörällä ja joukkoliikenteellä aina kun mahdollista. Suomessa on paljon paikkoja, joissa yksityisauto on välttämättömyys. Siksi mielestäni on erityisesti meidän kaupunkilaisten vastuulla varmistaa, että joukkoliikenne on tiheämmin asutuilla alueilla mahdollisimman monelle helposti käytettävissä.

Minun tavoitteeni on ekologinen Turku, missä pyöräily on helppoa ja sujuvaa. Pyörällä pääsee kulkemaan helposti, myös keskustassa. Pyöräilijöille on oltava tilaa Turun kaduilla.

Kaupunkipyörä-hanketta tulee jatkaa. Ne ovat paitsi hyvä ja ekologinen tapa liikkua, ne myös piristävät kaupunkikuvaa.

Ekologisessa Turussa myös joukkoliikenne on toimivaa, joustavaa ja ekologista. Oli ilo lukea uusien sähköbussien saapumisesta Turkuun (TS 19.02.2021). Heinä-elokuusta eteenpäin sähköbusseja alkaa kulkea Turun seudun joukkoliikenteessä ainakin seitsemällä linjalla kaupunki- ja seutuliikenteessä. Saamme liikenteeseen yhteensä 42 uutta bussia.

Fölin alueella kokonaisuutena jopa kolmasosa, yhteensä 70 bussia, kulkee jo ensi vuonna sähköllä. Tämä tuo yli 6 000 tonnin vähennykset vuotuisiin hiilidioksidipäästöihin.

Turun tulee mielestäni jatkaa bussiliikenteen kehittämistä sähköiseksi ja ruuhkaisimmille linjoille perustaa bussikaistoja. Tämä on merkittävästi joustavampi ja edullisempi tapa muuttaa joukkoliikenteemme ekologisemmaksi, kuin kallis ratikka-hanke.

Kehitetään yhdessä Turun joukkoliikennettä ja pyöräilyn mahdollisuuksia! Jos sinulla on hyviä ideoita juuri tähän, laita tulemaan minullekin. Tässä asiassa pyöräilijät ja joukkoliikenteen käyttäjät ovat parhaita asiantuntijoita liikenteen sujuvoittamisessa.

Unelmieni Turku rakennetaan väljästi puusta viheralueisiin, sähköbusseihin ja pyöräilyyn panostaen

Unelmointi. Se ei ehkä ensimmäisenä tule mieleen, kun puhutaan kaavoituksesta. Juuri kaavoituksen kohdalla unelmointi on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää.

Kaavoituksen avulla ohjataan rakentamista. Missä ovat viheralueet, missä asunnot, missä tiet. Millaisia taloja mihinkin saa rakentaa, mihin mitäkin maa-aluetta käytetään. Kaavoituksella toteutetaan unelmien kaupunkia.

Parhaillaan Turussakin on meneillään yleiskaava 2029 -prosessi, jossa tällä hetkellä kaavan vaihe on se, että se on joulukuussa palautettu kaupunkiympäristölautakunnasta virkamiesvalmisteluun.

Mielestäni jokaisella on oikeus lähiluontoon, terveeseen kotitaloon ja mahdollisimman stressittömään elinympäristöön. Sujuvat yhteydet päiväkotiin, kouluun, töihin ja harrastuksiin ovat myös tärkeitä, kuin myös palveluiden saavutettavuus. Ekologisuus ja ympäristön puhtaus ovat niin ikään olennaisia.

Väljä ja vehreä kapunki

Suomessa, kuten kaikkialla maailmassa on pitkään vallinnut trendi tiiviin rakentamisen ihanteesta ja illuusio tiiviin kaupungin ekologisuudesta. Aalto-yliopiston tutkimus (Heinonen, Junnila, Ottelin 2015) kuitenkin osoitti, että ekologisuus syntyy muista tekijöistä, kuin tiiviydestä.

Näin korona-aikoina väljyys ja viheralueiden läheisyys ovat nousseet entistä tärkeämmiksi monelle muutoinkin. 

Turkua tulisikin kehittää siten, että lähimetsät, siirtolapuutarhat, puistot ja rannat – kaupunkilaisten henkireiät turvataan ja uudisrakentamisessa mennään vehreys ja väljyys edellä. Esimerkiksi Kupittaan siirtolapuutarha tulisi edelleen pitää siirtolapuutarhakäytössä. Se on ihana vehreä keidas ja henkireikä monelle kaupunkilaiselle, eikä sitä tulisi korvata kerrostaloilla.

Pyörätiet ja toimiva joukkoliikenne

Ekologisessa Turussa pyöräily on helppoa ja sujuvaa. Pyörällä pääsee kulkemaan helposti, myös keskustassa. Pyöräilijöille on oltava tilaa Turun kaduilla.

Kaupunkipyörä-hanketta tulee jatkaa. Ne ovat paitsi hyvä ja ekologinen tapa liikkua, ne myös piristävät kaupunkikuvaa.

Ekologisessa Turussa joukkoliikenne on toimivaa, joustavaa ja ekologista. Oli ilo lukea uusien sähköbussien saapumisesta Turkuun (TS 19.02.2021). Heinä-elokuusta eteenpäin sähköbusseja alkaa kulkea Turun seudun joukkoliikenteessä ainakin seitsemällä linjalla kaupunki- ja seutuliikenteessä. Saamme liikenteeseen yhteensä 42 uutta bussia.

Fölin alueella kokonaisuutena jopa kolmasosa, yhteensä 70 bussia,  kulkee jo ensi vuonna sähköllä. Tämä tuo yli 6 000 tonnin vähennykset vuotuisiin hiilidioksidipäästöihin.

Turun tulee mielestäni jatkaa bussiliikenteen kehittämistä sähköiseksi ja ruuhkaisimmille linjoille perustaa bussikaistoja. Tämä on merkittävästi joustavampi ja edullisempi tapa muuttaa joukkoliikenteemme ekologisemmaksi, kuin kallis ratikka-hanke.

Ei ratikalle

Haikailen itsekin Turun vanhaa ratikkaa – olihan se hieno ja toi kaupunkiin oman tunnelmansa. Mennyttä ei kuitenkaan saa takaisin ja nyt on keskityttävä mieluummin kaupungin tulevaisuuteen. 

Raitiotien pohjatyöt ovat jo itsessään kalliit, raiteiden reittejä on mahdotonta muuttaa joustavasti, kaluston ylläpito todettiin jo aikanaan kalliiksi ja hanke sekoittaa koko kaupunkiliikenteen vuosiksi. 

Ratikka myös osaltaan linjaa kaupungin kaavoitusta tiettyyn suuntaan. Kallis hanke kannattaa toteuttaa vain niin, että ratikkaa voi käyttää mahdollisimman moni kaupunkilainen. Tämä tarkoittaa mittavaa uudisrakentamista reitin varsille ja esimerkiksi hyvin suurella todennäköisyydellä runosmäen metsän ja monen muun viheralueen hävittämistä. 

Ratikan sijaan joukkoliikenteessä kannattaa keskittyä mieluummin bussien sähköistämiseen ja maakuntaan suuntautuvan lähijunaliikenteen kehittämiseen. Näillä keinoin saadaan sekä ekologisempi joukkoliikenne, että hyöty jakautumaan suuremmalle joukolle ihmisiä.

Puurakentaminen

Ekologisessa rakentamisessa olennaista ovat paitsi rakennusmateriaalit, myös rakennuksen käyttöikä, sähkön- ja vedenkulutus ja lämmitys. Oli ilo lukea hankkeesta, jossa Mangrove rakentaa parhaillaan Hirvensaloon TVT Asunnoille kahden kerrostalon pilottikohdetta: vuokrataloista toinen eli Kirsikka tehdään puusta ja toinen eli Kide betonista. Muuten talot ovat identtiset (TS 18.2.2021). Tämän hankkeen tarkoituksena on mitata rakennusten ekologisuutta pidemmälläkin ajanjaksolla.

Jo tässä vaiheessa on kuitenkin selvää, että betonitalon hiilijalanjälki on noin kymmenesosan puutaloa suurempi ja vielä suurempi ero on hiilikädenjäljessä, joka mittaa rakennuksen positiivisia ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi rakennuksissa oleva puu sitoo pitkäaikaisesti hiiltä.

Tällä hetkellä puurakentaminen on Suomessa kalliimpaa, kuin betonirakentaminen. Hinnat kuitenkin tasoittuvat, kun kysyntä kasvaa. Ruotsissa hintaeroa ei enää käytännössä ole. 

Valtakunnallisesti suuremmilla kaupungeilla on loistavat mahdollisuudet päästä entistä paremmin mukaan puurakentamisen vahvistuvaan aaltoon. Keskustan ansiosta uudet maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset valtion ja kuuden suurimman kaupungin välillä ohjaavat puurakentamista myönteisesti, koska ensimmäistä kertaa näissä sopimuksissa on mukana puurakentamisen edistäminen.

Keskustan tavoitteena on, että jatkossa MAL-sopimuksiin pitää kirjata myös selvät puurakentamisen prosenttitavoitteet yhteiskunnan tukemaan asuntorakentamiseen. Nykyiset julkista uudisrakentamista koskevat puurakentamisen prosenttitavoitteet ovat 31 prosenttia vuonna 2022 ja 45 prosenttia vuonna 2025.

Turun tulee olla etunenässä puurakentamisen lisäämisessä. Puurakentamisen lisääminen on palvelus terveelliselle asumiselle, suomalaiselle työlle sekä ilmastolle. 

Tällainen on minun unelmieni Turku. Turussa on tilaa, luontoa ja kauneutta. Kaupunki on toimiva asukkailleen ja ekologinen ilmastolle. 

Haavekuvani tuskin toteutuu huomenna ja se on pitkäjänteisen työn takana. Se vaatii monta kokousta, neuvottelua ja vääntöä toisinaan kaavan ruutu kerrallaan. Haluan kuitenkin tehdä kaikkeni tämän haaveen eteen. Pää pilvissä, mutta jalat maassa.

Anna Sirkiä

Keskustan kuntavaaliehdokas Turussa

Varsinais-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja

Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Eurooppalaisen Suomen varapuheenjohtaja

Yksin asuvat huomioitava paremmin päätöksenteossa

Mediassa ja päättäjien puheissa korostuu nyt korona, siitä johtuvat rajoitukset ja rokotteet. Vilkasta keskustelua käydään myös sen ympärillä, mitkä ovat rajoitusten seuraukset ja vaikutukset talouteen ja yrityselämään. Koronalla on kuitenkin myös valtavia sosiaalisia vaikutuksia.

Vanhempainvapaalla oleva ministeri Li Andersson nosti esiin koronan vaikutukset lapsiin ja nuoriin mielipidekirjoituksessaan (TS 25.1.2021) otsikolla ”Lasten ja nuorten hyvinvointi on kuntapäättäjän tärkein tehtävä”. En voisi olla enempää samaa mieltä ansiokkaan kirjoituksen kanssa, juuri näin.

Eräs ryhmä, joka kuitenkin toistuvasti jää paitsioon niin politiikassa yleisemmin, kuin nyt koronankin aikana, on yksin asuvat. Turun sanomat onneksi rohkeasti toi teemaa näkyväksi kyselyllään (TS 24.1.2021). On korkea aika, että tämä ryhmä tunnistetaan myös politiikan teossa. 

Turun sanomien yksinasuville tekemästä kyselystä selviää, että osittain ihmiset sopeutuvat koronaan, osittain kokevat entistä enemmän yksinäisyyttä ja lohduttomuutta. Erityisesti turvallisuuden tunne on kärsinyt. Kyselyyn vastanneista vain kolmetoista prosenttia sanoi luottavansa siihen, että saisi tarpeen tullen apua yhteiskunnalta ja yhteisön jäseniltä.

Nämä tunteet, samoin kuin yksin asuvien elämän muut haasteet, on otettava entistä vakavammin. Politiikassa ydinperhe ei voi olla ainoa yksikkö, jonka kautta päätöksiä tehdään, kun todellisuus on niin paljon moninaisempi. Yhteiskuntapolitiikkaa ei voida tehdä kahden aikuisen tuloilla elävien kotitalouksien ehdoilla.

Suomessa on jo yli miljoona yhden hengen taloutta ja erityisesti kuluneen 15 vuoden aikana yksinasumisesta on tullut yleinen asumismuoto. Tämä on osa yhteiskunnan muutosta, johon liittyy myös väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku. 

Valtaosa suomalaisista asuu jossain vaiheessa yksin, yleensä aikuisiän alku- ja loppupäässä. Yksinasuminen on kuitenkin lisääntynyt erityisesti nuorten ja keski-ikäisten ikäryhmässä ja tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuonna 2030 Suomessa on noin 1,5 miljoonaa yli 65-vuotiasta, joista suurin osa asuu yksin.

Edellinen hallitus tilasi selvityksen, jossa valotettiin yksinasumisen rakenteellisia tekijöitä, sekä yksin asujien elinoloja ja hyvinvointia. Selvityksen mukaan yksin asujat ovat moninainen joukko ja yksittäisiä politiikkaratkaisuja on vaikea löytää ongelmien ollessa monisyisiä. 

Meidän on kuitenkin entistä vahvemmin tunnistettava yksinelävien yksinäisyys ja syrjäytyminen. Meidän on erityisesti kunnan päätöksenteossa pohdittava päätösten merkitystä yksin asuvien näkökulmasta ja panostettava heidän hyvinvointiinsa.  Meidän on ymmärrettävä myös asumisratkaisujen tärkeys ihmisen hyvinvoinnille. 

Kohtuuhintaisten asuntojen tarjonta kaikissa kaupunginosissamme on erityisen tärkeää. Asuminen on suurin yksittäinen kustannus ja se näyttelee erityisen suurta roolia silloin, kun taloudessa on vain yhden hengen tulot. Vielä suurempaa silloin, kun tulot ovat pienet.

Kuntapäättäjien käsissä on myös yksin elävien hyvinvointi. 

Anna Sirkiä

(kesk)

Varsinais-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja

Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Keskustan puoluevaltuuston jäsen

Pelastetaan Suomen vanhin orkesteri vaalipaniikilta

Kuntavaalit lähestyvät vääjäämättä ja puolueet ottavat kilvan kantaa kaupungin suurimpiin ja kalleimpiin hankkeisiin kilpaillen siitä, kuka säästää eniten veronmaksajien rahoja. Hyvä niin, varsinkin talouden kestävyyden ja veromaksajan kukkaron kannalta. Tämän taloudellisen ajattelun soisi jatkuvan koko valtuustokauden.

On kuitenkin kestämätöntä, että vaalipuheilla pitkitetään ja hankaloitetaan jo lähtökohtaisesti myöhässä tehtyjä päätöksiä, kuten Turun konserttitalon kysymystä. Uusi konserttitalo tarvitaan mahdollisimman pian ja vetkuttelu pitää lopettaa.

Jottei totuus unohtuisi, on pakko muistuttaa mieliin seuraavat seikat. Nykyinen talo on siinä kunnossa, että se voidaan määrätä käyttökieltoon koska tahansa. Tarveselvityksessä talon remontista todettiin, että vanhaa taloa ei pystytä korjaamaan nykyajan vaatimuksia vastaavaksi monipuoliseksi konsertti- ja tapahtumapaikaksi. Remontin hinta nousee valtavan korkeaksi, eikä orkesterille soveltuvia väistötiloja yksinkertaisesti ole. 

Konserttitalon uusiminen ei ole samanlainen kysymys kuin toriparkki, jota voitaisiin pitkittää vuosikymmeniä kestäväksi juupas-eipäs-väittelyksi. Konserttitalohankkeessa vaakalaudalla on paitsi kaikkien TFO:ssa työskentelevien työturvallisuus ja työskentelymahdollisuudet, myös Suomen vanhimman orkesterin historiallinen taival ja Turun uskottavuus kulttuurikaupunkina. Tuskinpa kukaan päättäjistämme haluaa jäädä historiaan näiden vaarantajana.

Vetoan kaikkiin kuntapäättäjiin ja ehdokkaisiin: pelastetaan TFO vaalipaniikilta ja rakennetaan nykyajan ja tulevaisuuden vaatimuksiin vastaava musiikkitalo Aurajoen kulttuurirantaan, kuten on suunniteltu. Kilpaillaan säästämisessä mieluummin vaikka raitsikka-hankkeessa.

Anna Sirkiä

Turun Keskustan kuntavaaliehdokas

Varsinais-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja

Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja

Keskustan puoluevaltuutettu

Meillä ei ole varaa menettää yhtään lasta koronakriisille

Koronasta tulee merkittävä sukupolvikokemus lapsille ja nuorille ja sen jättämiä jälkiä on vaikea vielä ennustaa. On jo kuitenkin nyt selvää, että kokemus ei ole positiivinen. 

Kriisi on iskenyt voimalla lapsiin ja nuoriin. Harrastukset ovat keskeytettyinä, kavereita ei voi nähdä normaalisti vapaa-ajalla, tärkeät juhlahetket jäävät viettämättä ja koulua käydään vuoroin lähi- ja etäopetuksessa. 

Moni aikuinen osaa löytää korona-ajan rajoituksista valoisat puolet. Lisääntynyt aika perheen kanssa, rauhallisempi etätyöskentely ja kiireen väheneminen. Enemmän luontopolkuja, vähemmän kauppakeskuksia. 

Lapsille ja nuorille korona-aika on suhteellisesti pidempi ja vaikutus siksikin suurempi. Viisivuotiaalle korona-aika on jo tähän mennessä viidennes koko elämästä. Lukiolaisen opinnoista jo kolmannes on ollut etä-rumbaa, eikä loppua näy rokotteesta huolimatta.

Sosiaali- ja terveysministeriö perusti työryhmän arvioimaan koronakriisin vaikutuksia lasten oikeuksiin. Selvitys valmistui 18.1. eivätkä tulokset voisi olla selvempiä. Koronakriisi on merkittävästi vaikuttanut lasten ja nuorten hyvinvointiin. 

Vaikutukset eivät tietenkään ole samanlaisia kaikille. Osa lapsista on voinut jopa parantaa arvosanojaan etäkoulussa. Eniten ovat kärsineet ne, jotka ovat jo ennen kriisiä tarvinneet tukea oppimiseen, jotka ovat olleet sosiaalipalveluiden piirissä ja joilla on vaikeat kotiolot. Etäopetus ei ole soveltunut kaikille, eikä oppimista ole kyetty kaikkien osalta tukemaan riittävästi. 

Sosiaalisten kontaktien puute on myös jättänyt jälkensä. Turun yliopisto teetti koululaisten koronakevät -kyselyn. Sen mukaan viime kevään etäopetuksen aikana yksinäisten ja ahdistuneisuutta kokevien oppilaiden määrä kasvoi erityisesti yläkouluikäisissä ja kasvuympäristön turvallisuus oli heikentynyt.

Koronaa on monessa kohdin verrattu 90-luvun lamaan – eikä suotta. Nyt ja lähivuosina tehtävillä poliittisilla päätöksillä vaikutetaan kuitenkin siihen, jääkö tästäkin kriisistä pitkäaikainen kielteinen jälki tämän sukupolven elämään. Lapset ovat tulevaisuutemme, eikä meillä ole varaa menettää yhtäkään tälle kriisille.

Ratkaiseva rooli tulevaisuutemme turvaamisessa on kuntapäättäjillä, jotka valitaan tämän kevään vaaleissa. Meillä on oltava rohkeutta panostaa lapsille ja nuorille elintärkeisiin palveluihin: koulutukseen, varhaiskasvatukseen, oppilas- ja opiskelijahuoltoon, lastensuojeluun ja perheneuvoloihin. 

Nyt on oltava rohkeutta päättää. 

Anna Sirkiä

(kesk)

Kuntavaaliehdokas Turussa
Varsinais-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja
Keskustan puoluevaltuuston jäsen

Kirjastot ovat yksi kunnan hienoimpia palveluita

”Kirjastopalveluiden tuottaminen on yksi kunnan hienoimpia tehtäviä. Kirjastojen kautta tarjotaan kuntalaisille mahdollisuus tietoon, sivistykseen, viihteeseen, sosiaalisuuteen ja työskentelyyn.

Kirjastosta voi etsiä materiaalia opiskeluun niin opiskelija, kuin itsenäinen perehtyjä ja toisaalta lainata romaaneja ajanvietteeksi. Kirjastossa voi tavata muita ihmisiä ja tehdä töitä. Kirjastossa voi tehdä uusia mielenkiintoisia löytöjä bongatessaan henkilökunnan suosituksia ja avartaa maailmankuvaansa.

Kirjastosta ammennan itse myös valtavan määrän uutta musiikkia opiskeltavaksi nuottikokoelmista.

Viime keväänä sisintä kouraisi, kun kirjastot suljettiin kokonaan. Pari esseetä jäi kirjoittamatta, uuden musiikin etsimiseen piti löytää uusia tapoja, kirjaston henkilökunnan kanssa rupattelu jäi, tuttuihin sattumalta törmääminen jäi, herätelainojen bongailu jäi.

Kirjasto on minulle yksi tärkeimpiä rakennuksia kaupungissa. Käyn itse nykyisin eniten pääkirjastossa ja ammattikorkeakoulun kirjaston Linnankadun toimipisteessä. Olen koonnut itselleni Turun alueen Vaski-kirjastojen kortin lisäksi useita muita kortteja, mm. Helsingin kaupungin ja Helsingin yliopiston, Turun yliopiston ja ammattikorkean ja nyt myös saariston kirjastokortin.

Vietän juuri nyt paljon aikaa saaristossa koronan vuoksi minun ja puolisoni kakkosasunnolla, joten kortti tuli tarpeeseen. Ensimmäinen lainakin on jo otettu.

Kuntapäättäjänä haluan edistää yhdenvertaisia, alueellisesti kattavia ja saavutettavia kirjastopalveluita Turun kaupungissa.”

Anna Sirkiä
Kuntavaaliehdokas Turussa
Varsinais-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja
Keskustan puoluevaltuuston jäsen
Eurooppalaisen Suomen varapuheenjohtaja
Vesaisten keskusliiton hallituksen jäsen

Jokaisella on oikeus lähiluontoon

”Retket luontoon ovat minulle, kuten monille muillekin suomalaisille, henkireikä. Luonnossa liikkuminen rauhoittaa, vähentää stressiä ja laskee verenpainetta – ja näitä terveysvaikutuksia on tutkittu ihan tieteellisestikin.

Jokaisella, myös meillä turkulaisilla, onkin mielestäni oikeus lähiluontoon. Kuntapäättäjänä haluan pitää huolta siitä, että Turkua ei rakenneta liian tiivisti ja että mahdollisuudet päästä helposti rauhoittumaan luontoon on taattu jokaiselle. Tämä lähtee jo kaavoituksesta ja yleisesti kaupunkisuunnittelusta.

Olennaista kaupungin viihtyisyyden kannalta on myös riittävä määrä istutuksia, puita ja puistoja keskustankin alueella.”

Anna Sirkiä
Kuntavaaliehdokas Turussa
Varsinais-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja
Keskustan puoluevaltuuston jäsen
Eurooppalaisen Suomen varapuheenjohtaja
Vesaisten keskusliiton hallituksen jäsen

Etäkoulusta ratkaisuja lastemme mahdollisuuksiin ja perheiden arkeen

Koronavirus ja siitä johtuvat rajoitukset ovat pistäneet arkemme uusiksi tänä vuonna. Rajoitukset, etätyöskentely ja -opiskelu ovat koskettaneet jokaista. Monelle perheelle lasten etäkoulu on vaatinut valtavasti venymistä ja panostuksia. Joissain perheissä se on entisestään pahentanut ongelmia. Onkin hyvin tärkeää, että kunnat panostavat nyt sosiaalitoimeen ja perheet saavat tarvitsemaansa tukea oikeaan aikaan. 

Etäajassa on kuitenkin ilmennyt hyvätkin puolensa. Se on saanut monet havahtumaan siihen, että oikein järjestettynä etätyöskentely on aivan yhtä hyvää, ja toisinaan jopa parempaa, kuin paikan päällä tehtävä työ. Sama pätee opiskeluun. Kaikkea etäilyllä ei tietenkään voida korvata, mutta se voi toimia monen asian mahdollistajana. 

Etäopetuksella voidaan esimerkiksi laajentaa kurssitarjotinta ja valinnaisaineiden määrää jo peruskoulussa. Monessa pienemmässä kunnassa on oltu edelläkävijöitä tässä, sillä esimerkiksi allekirjoittanut opiskeli jo 10 vuotta sitten Mynämäessä etänä sekä pitkää saksaa, että lyhyttä venäjää. Alle 200 oppilaan lukiossa ei muodostunut kyllin suuria ryhmiä näiden aineiden järjestämiseksi, joten ryhmä koottiin jopa kolmesta eri lukiosta ja opetus tapahtui videoneuvottelun avulla. 

Tätä taustaa vasten tuntuu erikoiselta, että tänä vuonna pikkuveljeni turkulaisella ala-asteella jouduttiin lopettamaan saksanopetus opetusryhmän pienuuden vuoksi. Osittaisella etäopetuksella ja kokoamalla ryhmä useammasta koulusta opinnot olisivat voineet jatkua. Etäopetus tulisikin ottaa tiiviiksi osaksi koulunkäyntiä jo alakoulusta lähtien, jotta tällaiset tilanteet vältetään ja toisaalta saadaan lapsille entistä enemmän mahdollisuuksia opiskella laaja-alaisesti kotikunnasta riippumatta. Samalla tulee tietenkin varmistaa, että opettajien tiedot ja taidot etäopiskelusta ovat ajan tasalla, opetus hyvin suunniteltua ja tuki riittävää. 

Etäopiskelu tarjoaa ratkaisuja paitsi kurssitarjottimeen, myös ajankäyttöön yleensä. Moni työssäkäyvä on tehnyt etäpäiviä silloin tällöin jo ennen koronaa ja tällä säästänyt päivästään työmatkoihin kuluvan ajan. Työmatka saattaa venyä ajallisesti pitkäksi kaupungissakin, vaikka etäisyydet eivät olisi pitkiäkään. 

Nykyään alakouluikäisellä koulumatka saa olla korkeintaan 2,5h yhteensä. Pienelle koululaiselle päivästä tulee näillä lukemilla suhteettoman pitkä. Mikäli jo peruskoulussa voitaisiin opiskella vaikkapa yhtenä päivänä viikossa etänä, saataisiin etenkin pienten koululaisten raskasta viikkoa vähän keveämmäksi ja energiaa jäisi myös harrastuksiin. Käytännön toteutus vaatii toki järjestelyjä niin perheiltä kuin kouluilta, mutta ajatus on pohtimisen arvoinen.

Monipaikkaisena etäopiskelijana tiedän mistä puhun. Olen turkulainen, jolla on tukikohdat kotikaupungin lisäksi myös Houtskarissa, Helsingissä ja Lapissa. Opiskelen tällä hetkellä etänä kahdessa korkeakoulussa, joista toinen on Turussa ja toinen Pietarissa. Tiedän paremmin kuin hyvin, että etäopiskelu on mahdollisuus ja että matkustaminen on myös raskasta, vaikka vain istuisi auton kyydissä.

Onkin syytä arvioida tarkasti koronan luomaa uutta arkeamme ja ottaa parhaat käytännöt käyttöön myös tulevaisuudessa. Etäkoulu on mahdollisuus. Otetaan se käyttöön lasten ja perheiden hyväksi.

Anna Sirkiä

Vesaisten keskusliiton hallituksen jäsen
Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja
Varsinais-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja

Keskustan Kärnä ja Sirkiä: ”Saariston kurjistaminen saa riittää!”

Varsinais-Suomen Ely-keskus on lakkauttamassa yhteysalusliikenteen moniin saariin Varsinais-Suomen ulkosaaristossa. Ely-keskuksen tulevan linjauksen mukaan valtion yhteysalusliikennettä ei jatkossa ohjata saariin, joissa ei ole ihmisiä kirjoilla vakituisesti. Turun sanomat uutisoi asiasta keskiviikkona (21.10.2020).

  • Ely-keskuksen linjaus on järjetön. Eikö ammattikalastajien kurjuus ja suoranainen sukupuutto riitä? Pitääkö saaristosta saada loppumaan muukin elinkeinotoiminta? Puheet Suomen saaristomatkailun kehittämisestä ovat kovat, mutta saariin on haastavaa matkailla, jollei niihin pääse millään ja jollei paikan päällä ole yritystoimintaa, kansanedustaja Mikko Kärnä toteaa. 

Käytännön muutos liikenteeseen on suuri. Esimerkiksi Nauvon eteläisellä reitillä on nyt 25 saarta joihin liikennöidään. Uuden linjauksen jälkeen reitille jäisi 13 saarta. Houtskari-Iniön alueella taas liikennöidään nyt 17 saareen, Ely:n muutoksen jälkeen vain 11 saareen. 

  • Lautat ja yhteysalukset ovat saariston maantie. Yhteysalusliikenteen lakkauttaminen vastaa maantien katkaisua, Keskustanaisten vpj Anna Sirkiä toteaa.

Kärnä ja Sirkiä ovat huolissaan monipaikkaisuuden mahdollisuuksista. COVID-19 kriisin aikana moni siirtynyt mökilleen etätöihin tai jopa kokonaan muuttanut maalle. Kärnä ja Sirkiä uskovat, että etätyöskentely lisääntyy myös kriisin jälkeen ja monet haluaisivat siksi elää monipaikkaisesti. 

  • Suomen nykyinen järjestelmä ei tunne kaksoiskuntalaisuutta ja siksi väestötiedoista jää uupumaan esimerkiksi mökkipaikkakunta, vaikka siellä vietettäisiin aikaa paljonkin. Ely-keskuksen uudistuksen tarkoitus on hyvä, saariston asukkaiden tukeminen. Linjaus kuitenkin perustuu jäykkään rekisteriin, ei ihmisten todelliseen elämään, mikä vesittää tarkoitusta, Sirkiä toteaa. 

Yhteysalusliikenne on kehittynyt epätasaisesti. Ely-keskuksen saaristoliikenteen asiantuntijan Jari Niemisen mukaan esimerkiksi Uudenkaupungin saaristossa on useita vakituisia asukkaita vailla yhteysalusliikennettä, kun taas Paraisten saaristossa liikenne kulkee myös mökkisaariin. 

  • Laissa ei ole tarkkaan määritelty, millaista liikennepalvelua saaristossa pitää olla. Siksi Ely-keskuksella on harkintavaltaa asiassa. Suomen matkailun kehittämistä pitäisi kuitenkin tarkastella isommassa mittakaavassa. Suomessa on maailman mittakaavassa ainutlaatuinen saaristo ja matkailun kehittyminen vaatii niin maanteitä, yrittäjiä kuin asukkaitakin. Erinomainen yhdistelmä on Lapin talvi ja saariston kesä. Potentiaalia on. Mitään ei kuitenkaan tapahdu, jollei ole yhteistä näkemystä ja panostuksia tule alueellisesti ja valtion tasolta, Kärnä linjaa. 

Lisätietoja:

Mikko Kärnä
Kansanedustaja
+358 40 1438941
mikko.karna@eduskunta.fi

Anna Sirkiä
Varapuheenjohtaja
Suomen Keskustanaiset
+358 50 9177640
anna.a.sirkia@gmail.com

Kaula-aukoista ja väärästä tavasta olla nainen

Pääministeri Sanna Marin antoi haastattelun muotiin, työhön ja hyvinvointiin keskittyvälle naistenlehti Trendille. Juttua varten otetuissa kuvissa Marin poseerasi mustassa jakkupuvussa ja näyttävässä vintage-kaulakorussa ilman aluspaitaa.

Sosiaalisen median kanavissa heräsi vilkas keskustelu – mistäpä muusta kuin pääministerin pukeutumisesta. Osa ehti kritisoimaan Marinia jo siitäkin, että tämä käyttää aikaansa haastattelun antamiseen kyseessä olevaan lehteen – pääministerin kun pitäisi ilmeisesti istua ympäri vuorokauden valtioneuvoston linnassa.

Kun luin ensimmäiset twiitit aiheesta, en valitettavasti yllättynyt. Naisena politiikassa on joutunut tottumaan siihen, että ulkonäköä kommentoidaan siitäkin huolimatta, että vaalit eivät ole missikisat tai muotinäytös. Nainen tuntuu aina olevan liikaa tai liian vähän, vääränlainen, väärän näköinen tai ainakin vääränlaisissa vaatteissa.

Samaan aikaan kun somessa keskusteltiin pääministerin pukeutumisesta, vietettiin kansainvälistä tyttöjen päivää (11.10.2020). Päivän tarkoituksena on juhlia tyttöjä ja nostaa esiin tyttöjen voima ja mahdollisuudet, mutta toisaalta myös muistuttaa syrjinnästä, jota tytöt kohtaavat kaikkialla maailmassa ikänsä ja sukupuolensa takia.

Sanna Marin ei ole enää tyttö, mutta hän on hyvin näkyvä esimerkki kaikille tytöille ja naisille. Elävä esimerkki tyttöjen voimasta ja mahdollisuuksista. Se, miten hänestä puhumme tyttöjen kuullen ja nähden, muokkaa tytärtemme mielikuvaa siitä, millainen nainen voi olla. Voiko nainen olla pääministeri? Voiko hän olla nuori ja kaunis? Voiko pääministeri poseerata muotikuvassa? Jos hän tekee sen, haukutaanko hänet? Jos pääministeri tekee muuta tavallisuudesta poikkeavaa, miten se otetaan vastaan? 

Kansainvälinen tyttöjen päivä on ehkä yksi päivä vuodesta, mutta meidän pitäisi muistaa sen viesti vuoden jokaisena päivänä. Tytöillä on oltava oikeus olla juuri sellaisia kuin ovat – oli sitten hiljainen tai äänekäs, rohkea tai arka. 

Sama pätee yhtä hyvin myös poikiin. Ahtaat sukupuoliroolit ja niiden syrjintä, jotka ovat ”väärällä” tavalla poikia tai tyttöjä, saisi jäädä jo historiaan. Onneksi meistä jokainen voi vaikuttaa tähän omassa lähipiirissään. Sillä, miten reagoimme riehuvaan tyttöön tai itkevään poikaan on suuri merkitys. 

Näin syyslomaviikolla meilläkin kuuluu yläkerrasta kolmen iloisen koulupojan äänet. Jos jokin on varmaa, niin se, että he saavat olla juuri niin rohkeita, arkoja, hurjapäisiä tai herkkiä kuin sattuvat olemaan.

Anna Sirkiä

Suomen Keskustanaisten varapuheenjohtaja
Varsinais-Suomen Keskustanaisten puheenjohtaja