Luonnonläheinen elämäntapamme on turvattava

Sanotaan, että metsä on suomalaisen kirkko. Olemme asuttaneet laajan maamme etelästä pohjoiseen ja joukossamme on 300 000 metsästäjää ja 1,5 miljoonaa kalastajaa. Jokamiehenoikeudet ovat kruununjalokiviämme. Elämme luonnossa ja luonnosta.

Euroopan unioni vaikuttaa tähän luonnonläheiseen elämäntapaamme eniten luontodirektiivin, lintudirektiivin sekä asedirektiivin kautta. Luonto- ja lintudirektiivillä määritetään suurpeto-, riista- ja lintulajien suojelutasot ja tällä tavalla rajoitetaan kansallista päätäntävaltaamme riistapolitiikassa. Olen vahvasti sitä mieltä, että luonto- ja lintudirektiivestä on tehtävä joustavampia ja meidän tulee entistä enemmän saada kansallisesti päättää suurpeto- ja riistapolitiikastamme.

Tällä hetkellä Euroopan komissio toimii kuitenkin päinvastaiseen suuntaan. Komissio on tehnyt esityksen luontodirektiivin tiukasti suojeltuja eläinlajeja käsittelevän ohjeasiakirjan päivittämiseksi. Tiukasti suojeltujen lajien, kuten suden, ilveksen ja karhun metsästyskäytäntöihin esitetään rajoituksia ja sudelle esitetään jopa kokonaan uutta liitettä.

Esityksestä voi pahimmillaan seurata se, että karhun ja ilveksen metsästys loppuu Suomessa. Jatkossa saisi poistaa ainoastaan haittayksilön.

Tämä on erittäin ongelmallista esimerkiksi siksi, että kannanhoidollisella metsästyksellä on saatu erittäin hyviä tuloksia aikaan, kun kannanhoitosuunnitelmien tekoon osallistuu laajasti edustajia niin luonnonsuojelijoiden kuin metsästäjienkin joukosta ja yhteisymmärrystä ja yhteistyötä on voitu rakentaa. Tällä on turvattu myös kannan elinvoimaisuus ja paikallisten mielenrauha.

On aivan järjetöntä, että komissio yrittää nyt tiukentaa luontodirektiivin linjauksia, vaikka parlamentti nimenomaan on perännyt joustoja ohjeistuksiin. Euroopan unionin eri osissa tulisi paremmin voida huomioida paikalliset olosuhteet, muutokset kantojen koossa ja erityisesti suurpetojen kohdalla vaikutukset po­ron­hoi­dol­le, kar­ja- ja lam­mas­ta­lou­del­le, met­säs­tys­koi­ril­le ja pai­kal­li­ses­ti myös las­ten kou­lumat­koil­le.

Olen aiemmin jo puhunut sen puolesta, että susi siirrettäisiin Suomen koko alueella luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien liitteestä IV liitteeseen V, missä se on myös Baltiaa koskien. Suomen susikanta on elpynyt hyvin, ja Länsi-Suomen kasvaneen peurakannan vuoksi painottunut sinne. Viime vuosina kan­ta on kas­va­nut Län­si-Suo­mes­sa kol­man­nek­sen, Poh­jan­maan alu­eel­la jopa kak­sin­ker­tais­tu­nut. Tällaiseen paineeseen tulee olla mahdollista reagoida kansallisin päätöksin.

Kyse ei ole siitä, että haluttaisiin tappaa lajeja sukupuuttoon. Ei. Kyse on pohjoisesta elämäntavastamme. Tavastamme asua suurta, metsäistä maatamme harvaan, elää luonnosta ja luonnossa. Suomalaiset ovat tehneet näin sukupolvien ajan ja sitoutuneet myös huolehtimaan luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen.

Jo 1886 met­sä­lais­sa kiel­let­tiin met­sän hä­vit­tä­mi­nen ja Suo­mi al­le­kir­joit­ti en­sim­mäis­ten mai­den jou­kos­sa Bi­o­lo­gis­ta mo­ni­muo­toi­suut­ta kos­ke­van yleis­so­pi­muk­sen (Con­ven­ti­on on Bi­o­lo­gi­cal Di­ver­si­ty, CBD), joka on kes­kei­sin luon­non mo­ni­muo­toi­suut­ta tur­vaa­va so­pi­mus. Meil­lä on halu vil­jel­lä ja var­jel­la maa­tam­me, ei hä­vit­tää ja tu­ho­ta la­je­ja.

Riista- ja suurpetopolitiikka on saatava takaisin kansallisiin käsiin.

Tasa-arvoa on puolustettava erityisesti nyt

Tällä viikolla olen käynyt muun kampanjan ohessa taas eurovaalipaneeleissa. Alkuviikosta pääsin puhumaan mm. Heidi Hautalan ja Sirpa Pietikäisen kanssa Eduskunnan seksuaalioikeudet- ja kehitysryhmän ja Väestöliiton järjestämään paneeliin, jonka aiheena oli seksuaalioikeudet ja niitä vastustava oppositio EU:ssa. Aihe on mielestäni erittäin tärkeä sekä Suomelle, että EU:lle. Olen kirjoittanut tästä aikaisemminkin, mutta koska aihe on tärkeä, sitä ei voi pitää liikaa esillä.

Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa naiset saivat täydet valtiolliset oikeudet. Tästä on aikaa jo 113 vuotta, ja vaikka töitä on tehty, tasa-arvo ei ole vielä valmis. Suomessa tilanne on kuitenkin moneen muuhun maahan verrattuna hyvä. Suomi on maailman kolmanneksi tasa-arvoisin maa, meillä sukupuolten osallistuminen työelämään on toiseksi tasa-arvoisinta EU:ssa ja saimme eduskuntaan taas ennätysmäärän naisedustajia. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua, sillä historialla ei ole päätepistettä – kehitys voi olla parempaan, mutta myös huonompaan suuntaan.

Euroopan unionin perusarvoihin kuuluu tasa-arvo. Tästä huolimatta Euroopassa nousevat tasa-arvoa ja naisten oikeuksia vastustavat voimat. Väestöliiton vaikuttamistyön koordinaattori Kamomilla Ilmosen mukaan liikehdintä on laajaa ja kasvanut viime vuosina. Jopa 500 erilaista tahoa Euroopassa vastustaa naisten oikeuksia. Tampereen yliopiston sukupuolentutkimuksen professorin Johanna Kantolan mukaan myös Euroopan parlamentissa on kuultu viime vuosina entistä enemmän kriittisiä kannanottoja tyttöjen ja naisten oikeuksia ja seksuaalivähemmistöjä vastaan.

Naisten oikeuksia vastustavan liikehdinnän lisäksi huolestuttavia ovat EU-kansalaisten asenteet. Euroopan komission vuonna 2016 tekemän kyselytutkimuksen mukaan jopa 27 prosenttia eurooppalaisista pitää raiskausta hyväksyttävänä joissakin olosuhteissa. Hyväksyvä asenne ei liity vain maahanmuuttajaväestöön, vaan esimerkiksi syntyperäisistä saksalaisista 27 prosenttia, eli EU-keskiarvoa vastaava luku, hyväksyi joissain tilanteissa seksuaalisen kanssakäymisen ilman suostumusta.

Tasa-arvossa ei ole kysymys vain inhimillisestä elämästä, vaan myös yhteiskuntamme parhaasta. Kuten Minna Canth aikanaan sanoi – naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys, se on ihmiskunnan kysymys. Esimerkiksi YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO laskee, että kehitysmaissa tasa-arvoisilla panostuksilla naiset kasvattaisivat peltojensa satoisuutta 20–30 prosentilla, mikä lisäisi kehitysmaiden maatalouden kokonaistuotantoa 2,5–4 prosentilla, mikä taas vähentäisi maailman nälkäisten määrää 12–17 prosentilla. Maailmanpankin mukaan naisten ansiotyön esteiden poistaminen nostaa työn tuottavuutta paikoin jopa neljänneksellä.

Euroopan parlamentissakaan tasa-arvo ei täysin toteudu. Parlamentin pitäisi olla enemmän EU-kansalaisten näköinen – tällä hetkellä naisten osuus mepeistä on vain noin 37% ja keski-ikä on 55 vuotta. Esimerkiksi Suomella ei ole yhtään alle 40-vuotiasta edustajaa parlamentissa.

Euroopan unionin arvot eivät saa olla vain sanahelinää – erityisesti tasa-arvon kohdalla. Kun tasa-arvoa ja naisten oikeuksia vastustavat voimat nousevat, tasa-arvon puolustajia tarvitaan.

Anna Sirkiä

Eurovaaliehdokas 38

Suomen keskusta

YLE: Päättääkö hyvätuloinen ja keski-ikäinen mieskaarti Euroopan asiat? ”Tasa-arvoa näyttää olevan vara edistää vain taloudellisesti hyvinä aikoina”

https://yle.fi/uutiset/3-10626233

YLE: Väestöliitto: Naisten oikeudet ovat ennennäkemättömän hyökkäyksen kohteena

https://yle.fi/uutiset/3-10240030

Tilastokeskus: Suomi maailman kärjessä

http://www.stat.fi/tup/satavuotias-suomi/suomi-maailman-karjessa.html

Uusi Suomi: Uutinen EU-komission tutkimuksesta

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/209506-eu-tutkimus-jarkyttaa-osa-suomalaisistakin-hyvaksyy-raiskauksen-tietyissa

EU:n maatalousvaliokunnan kaavailema tukikatto on torpattava

EU:n yhteisen maatalouspolitiikan uudistus on parhaillaan käynnissä. Maatalousvaliokunta päätti omasta kannastaan huhtikuun alussa ja se linjasi muun muassa tukikatosta.

Maatalousvaliokunta sai aikaan Suomen kannalta hyviäkin linjauksia. Pohjoisissa oloissamme mahdoton vaatimus ympärivuotisesta kasvipeitteisyydestä ja viljelykielto turvemailla saatiin torpattua. Etelä-Suomen kansallista tukea saatiin jatkettua sekä luonnonhaittakorvaukset ja tuotantoon sidotut tuet pidettyä.

Tukikatto sen sijaan oli ja pysyi myös maatalousvaliokunnan kantana. Komissio esitti alunperin, että tukikatto voisi vaihdella 60 000 ja 100 000 euron välillä. Maatalousvaliokunta nosti summan 100 000 euroon ja linjasi, että summasta voidaan vähentää ympäristöjärjestelmät, nuorten viljelijöiden tuki ja 50 prosenttia palkkakustannuksista, mutta leikkaus on silti merkittävä. Jopa 270 maatilaa vastaanottaa yli 100 000 euroa suoria tukia.

Tukikatto iskee pahiten niihin Etelä-Suomen kotieläintiloihin, jotka ovat viime vuosina investoineet. On nurinkurista, että politiikalla on ensin pyritty kasvattamaan tilakokoja ja kannustettu investoimaan, ja nyt juuri siitä rangaistaan. Erityisesti tässä kannattavuustilanteessa leikkaukset ovat kestämättömiä.

Vaikka Keski- ja Etelä-Euroopassa on tarve tukikatolle tukien keskittymisen vuoksi, se ei tarkoita, että samaa sääntöä täytyy soveltaa kaikkiin jäsenmaihin.

Maatalouspolitiikan uudistus, samoin kuin neuvottelut EU:n budjetista menevät vaalien yli ja siksi näihin on vielä mahdollista vaikuttaa. Suomalaisten meppien on tehtävä kaikkensa, jotta tukikatto saadaan Suomen osalta torpattua.

Anna Sirkiä

Eurovaaliehdokas

Suomen keskusta

EU-edustajiemme on puolustettava viljelijää

Tuleva vaalikevät on suomalaiselle ruualle ja viljelijälle ensiarvoisen tärkeä. Eduskunta on merkittävä vallankäyttäjä, mutta Euroopan areenoilla tehdään erityisesti viljelijöitä koskevia suuria linjanvetoja.

Vuodenvaihteessa kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen kertoi tavoittelevansa EU:n maatalous- ja aluetukiin yli kymmenen prosenttia leikkauksia. Rahat pitäisi ilmeisesti kaivaa viljelijöiden taskuista europarlamentin lemmikkiprojekteihin.

EU:ssa työstetään parhaillaan rahoituskehystä seuraavaksi seitsenvuotiskaudeksi, ja paineet pienentää maatalouden osuutta ovat muuallakin kuin Virkkusen puheissa. Kun tähän lisätään brexitin vaikutus, on sanomattakin selvää, että tilanne on vakava.

Kaiken kukkuraksi käynnissä on yhteisen maatalouspolitiikan uudistus, jossa on asioita kesken ja päättäjät vaihdossa kevään vaaleissa.

Säät ja markkinavoimat ovat tarjonneet tylyä kyytiä suomalaiselle viljelijälle viime vuosina. Vaikka joillain tiloilla menee kohtuullisesti, moni miettii kotitilansa jatkoa raskain mielin.

Talouskasvu ei ole tuonut toivottua lisää tuottajien tilipusseihin, ja siksi puheet tukileikkauksista ovat vastuuttomia.

Tärkeää on tukitasojen pysyvyys sekä se, ettei byrokratiaa ja verotaakkaa kasvateta. Hyvääkin tarkoittavat maksut voivat olla viimeinen pisara viljelijäperheen vaikeassa tilanteessa.

Brysselissä ja Helsingissä pieneltä tuntuvat lisämaksut kasautuvat helposti kohtuuttomaksi laskupinoksi. Siksi erityisesti cap-uudistuksen ympäristövaatimukset pitäisi toteuttaa kannustinjärjestelmän kautta ja mahdollisimman pienellä byrokratialla.

Meidän maatalouden puolustajien on korkea aika siirtyä puolustuksesta hyökkäysasentoon. Tähtäimet on asetettava esimerkiksi kaupan härskiin toimintaan.

Tarvitsemme kaupan kuriin laittamiseen samanlaista tinkimättömyyttä ja periksiantamattomuutta, kuin mitä nyt kohdistetaan viljelijöihin erilaisissa tarkastuksissa ja raporteissa. Markkinat eivät nyt toimi kestävästi tai reilusti. Leivästä on jäätävä viljelijän käteen muutakin kuin reikä.

Jokaisen päättäjän ja äänestäjänkin pitää muistaa, että jos ei ole suomalaista viljelijää, ei ole suomalaista ruokaakaan.

Anna Sirkiä

Eurovaaliehdokas

Suomen keskusta

Metsä Groupin investoinneista

Erinomainen uutinen! Metsä Group aikoo rakentaa Kemiin kokonaan uuden biotuotetehtaan ja Raumalle uuden mäntysahan. Jotta pystymme vastaamaan ilmastonmuutoksen tuomaan haasteeseen, tarvitsemme ratkaisuja kaikilla aloilla. Tämä on yksi niistä.

Nykytekniikalla sellutehtaista on tullut oikeita biotuotetehtaita, joissa voidaan valmistaa paljon muitakin tuotteita kuin sellua. Uudet tehtaat Kemissä ja Raumalla tuottaisivat valtakunnan verkkoon uusiutuvaa sähköä ja tuotteet auttavat korvaamaan muovia ja muita fossiilisia energiavaroja vaativia raaka-aineita.

Ilmasto- ja ympäristönäkökulman lisäksi tehtaiden merkitys Suomen taloudelle on valtava. Äänekosken tehtaan on laskettu kasvattavan Suomen vientiä peräti 0,5 miljardia euroa joka vuosi. Työpaikkoja tuli suoraan arvoketjuun 1 500 ihmistä, ja rakennusaikaiset työpaikat päälle.

Kemin tehtaan talous– ja työllisyysvaikutukset ovat vielä merkittävämmät.

Rakennusvaiheen työllisyysvaikutus on 10 000 henkilötyövuotta. Valmis tehdas työllistää koko arvoketjussa 2 500 ihmistä, mikä on 1 500 enemmän kuin tällä hetkellä. Todennäköisesti tämän päälle tulee vielä välillisiä vaikutuksia bio- ja kiertotalouteen, majoitukseen ja palveluihin.

Metsätalous on Suomen erikoisalaa. Olemme EU:n metsäisin maa, hoidamme metsiämme kestävästi ja olemme loputtoman innovatiivisia siinä, mitä kaikkea puusta valmistamme. Paras esimerkki oli ehkä Jenni Haukion koivusta tehty mekko viime vuoden Linnan juhlissa.

Uudet investoinnit metsätalouden alalle ja ilmastonmuutosta vastaan otan ilolla vastaan!

Anna Sirkiä

Eurovaaliehdokas

Suomen keskusta

Lisää aiheesta:

https://www.metsagroup.com/fi/Media/kaikki-uutiset/Pages/Uutinen.aspx?EncryptedId=77F92E1D9762905F&Title=MetsaGroupkaynnistaayhteensanoin2miljardineuroninvestointienhankesuunnittelun

ERÄPOLIITTISET TEEMANI EUROVAALEISSA

MEIDÄN ON SAATAVA ITSE PÄÄTTÄÄ RIISTAPOLITIIKASTAMME

-Luontodirektiiviin ja lintudirekriiviin tarvitaan joustoja, ei tiukennuksia

LINTUDIREKTIIVIN SUOJELUTASOT TARKISTETTAVA

– Valkoposkihanhen, merimetson ja joutsenen metsästys sallittava

SUURPETOPOLITIIKKA KANSALLISIIN KÄSIIN

– Suden suojelutasoa laskettava siirtämällä se luontodirektiivin liitteeseen viisi ja karhun kevätmetsästys uudelleenharkintaan

VASTUULLISET ASEENOMISTAJAT EIVÄT TARVITSE LISÄÄ BYROKRATIAA

– Ei lisää tiukennuksia asedirektiiviin

SUOMEEN SAATAVA ERITYISRATKAISU HYLKEENPYYNTIIN ITÄMERELLE

– Hylkeenmetsäsästystä on lisättävä ja hyLjetuotteiden kaupalle on saatava poikkeuslupa, tai muu erityisratkaisu

Ajatuksia metsiemme hoidosta

Keskiviikkona 13.3. osallistuin MTK:n järjestämään metsäaiheiseen paneeliin. Paneelia veti MTK:n metsäjohtaja Juha Hakkarainen ja kanssani keskustelivat Mikkel Näkkäläjärvi (sdp) ja Iiris Suomela (vihr). Muutama pointti aiheeseen liittyen:

🌲METSO-ohjelmaa tulee jatkaa ja laajentaa koskemaan myös muita luontotyyppejä.

Helmikuussa valmistuneen väliarvion mukaan METSO-ohjelmalla suojellut kohteet ovat luontoarvoiltaan laadukkaita ja täydentävät hyvin luonnonsuojelualueverkostoamme. Vapaaehtoista suojelua on pidetty ongelmallisena suojelun kohdentamisen näkökulmasta, mutta paikkatietoon perustuvat analyysit osoittavat, että METSO-ohjelman suojelukeinoilla on saavutettu ekologisesti varsin laadukas ja toisiinsa nähden hyvin sijoittuvien alueiden verkosto. Kun katsotaan punaista kirjaa nähdään, että erityisesti tunturit, vesistöt kivikot ja kalliot ovat luontotyyppeinä vaarassa, mikä tukee ajatusta METSO:n laajentamisesta.

🌲Hiilinielujen vahvistamiseen käänteistä päästökauppaa, eli kannustinjärjestelmä niin maa- kuin metsätaloudessakin.

Voimme sitoa hiiltä sekä metsiin, että maaperään. Suomessa tutkitaan tällä hetkellä maaperän hiilensidontaa ja parhaita viljelykasveja sen parantamiseksi. Ei ole kuitenkaan oikeudenmukaista asettaa viljelijöille ja metsänomistajille velvoitetta toteuttaa hiiliviljelyä omalla kustannuksellaan. Kyse on yhteisestä tavoitteesta ilmaston hyväksi. Euroopan unioni uudistaa parhaillaan yhteistä maatalouspolitiikkaansa CAP2027 kautta. Hiilen sidonta tulee huomioida tässä uudistuksessa ja torjua tukileikkaukset.

🌲Luonnonhoidon toimenpiteet pitää ottaa osaksi metsätalouden kannustinjärjestelmää ja metsänomistajien neuvontaa pitää lisätä.

Moni metsänomistaja on valmis toteuttamaan luonnonhoidon toimenpiteitä talousmetsissä vapaaehtoisesti (esim. riistatiheikköjen, lahopuiden, suojakaistojen jättö). Monesti ongelma on informaation puutteessa tai kulussa. Luonnonhoidosta, siis talousmetsien monimuotoisuuden turvaamisesta on tehtävä myös kannustavaa.

🌲Metsien hakkuita ja puun käyttöä voidaan lisätä.

Puu on uusiutuvaa ja sillä voidaan korvata ympäristölle haitallisia materiaaleja, kuten muovia ja betonia. Keskustelu pelkistä hakkuumääristä liittyen hiilinieluihin tai metsätalouteen yleensä, ei ole järkevää. Olennaista on mihin puu ja sivutuotteet käytetään, miten metsiä hoidetaan, miten niitä uudistetaan ja jatketaanko metsittämistä.

Siispä:

🌳Lisätään puurakentamista. Rakentaminen ja rakennusten käyttö aiheuttavat noin 40 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä ja rakentamiseen käytetään jopa puolet maailman raaka-aineista. Tällä hetkellä esimerkiksi Suomessa kerrostaloista rakennetaan karkeasti 2% puusta, loput betonista. Kun rakennetaan puusta, hiili sidotaan hiilivarastoksi seiniin, eikä se vapauta hiiltä kuten metsässä lahoava tai palava puu.

🌳Hyödynnetään myös metsätalouden sivutuotteet biotaloudessa.

🌳Tehostetaan metsänhoitoa talousmetsissä, hoitamattomat ja harventamattomat taimikot kuntoon.

Kun metsien kasvua tehostetaan, myös hiilinielut kasvavat nopeammin.

🌳Lisätään metsittämistä ja soiden ennallistamista erityisesti alueilla jotka sopivat kehnosti viljelyyn.

🌳Viedään suomalaista metsäosaamista myös muualle, erityisesti erämaaksi muuttaville alueille esimerkiksi Afrikassa.

Meidän on tehtävä ratkaisuja tänään käytössä olevien materiaalien ja tuotantotapojen pohjalta. Emme voi jäädä odottamaan tulevaisuuden ihmeitä. Siksi METSO, siksi puurakentaminen, siksi suomalainen metsätalous.

Anna Sirkiä

Eurovaaliehdokas

Suomen keskusta

Tiedote METSO:n väliarvioinnista:

https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/metso-ohjelman-valiarviointi-kertoo-vapaaehtoisen-suojelun-onnistumisesta

Lisätietoa puurakentamisesta:

https://www.puuinfo.fi/puutieto/puurakentaminen/puurakentamisen-asema-ja-mahdollisuudet-suomessa